Johtajatarina: Esittelyssä Saara Kotakorpi

Saara Kotakorpi aloitti Johtamisen erikoistumisopinnot ryhmässä 29 tammikuun alussa. Hän toimii apulaisosastonhoitajana TAYSissa, neurokirurgian vuodeosastolla 6A. Koulutustaustaltaan Saara on pitkän linjan kulkija, sillä ensin hän valmistui lähihoitajaksi, jatkoi sitten sairaanhoitajaksi ja jonkun aikaa työskenneltyään suoritti Helsingin Metropolia amk:ssa Neurohoitajan erikoistumisopinnot. Opiskelu oli antoisaa aikaa, sillä opintoihin kuului mm. HUSin neurokirurgiset meetingit ja opiskelijoita oli monilta eri paikkakunnilta, joten oli mahdollisuus vertailla ja hyödyntää toisten kokemuksia.
Saaralla on vankka kliininen osaaminen neurokirurgian alalta, joka maallikosta tuntuu mielenkiintoiselta ja jopa hohdokkaalta. Ollaan tekemisissä ihmisen herkimpien toimintojen alueella, aika tuntemattomassa "maastossa". Vuodeosastolla  on 26 potilaspaikkaa ja hoitohenkilöstöön kuuluu kolme perushoitajaa ja kolmisenkymmentä sairaanhoitajaa. Osaston vahvuuteen on hiljan palkattu kaksi jouluna valmistunutta sairaanhoitajaa.
Saara aloitti apulaisosastonhoitajana viime elokuussa. Hän kokee tehtävän erittäin motivoivaksi ja mielekkääksi. Hauska sattuma on, että PSHP:n strategiassa on maininta, että henkilöstö saa tehdä mielekästä työtä ja tässä on nyt sitten ensimmäinen esimerkki, mitä mielekäs työ yksilötasolla tarkoittaa.

Henkilöstöasiat ovat lähellä Saaran sydäntä ja hän kertoo arvoikseen yhteisöllisyyden, tasapuolisuuden, hyvän ammatillisen osaamisen ja kanssaihmisten kunnioittamisen ja erilaisuuden näkemisen rikkautena.Osastonhoitaja Aila Siljasen kanssa on selkeä työnjako. Saaralle kuuluu työvuorosuunnittelu, koulutussuunnittelu ja hänellä on useita vastuualueita näiden lisäksi; hoitoisuusluokituksen kehittäminen, turvallisuusyhdyshenkilönä toimiminen, hoito-ohjeiden päivitys sekä intran sivujen päivitys.
Neurokirurgian osasto on vaativa työpaikka. Osastolla hoidetaan hyvin erilaisissa tilanteissa olevia aikuispotilaita. Toiset viipyvät osastolla  lyhyen ajan, mutta toisaalta on potilaita, jotka vaativat viikkojen, jopa kuukausien valvonnan ja huolenpidon. Opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen työhön ja vastuulliseen asemaan organisaatiossa "kysyy" naista. Työnantajat suhtautuvat opiskeluun kannustavasti, mutta ainakin tämän ryhmän kohdalla on huomannut, että palkalliset opiskelupäivät alkavat käydä vähiin. Jos haluaa täyden palkan, on opiskelupäivät korvattava.
Saaralla on hyvä asenne. Hän toteaa:"En halua yksin päteä vaan haluan että voisimme työyhteisönä kehittyä ja voida hyvin. Haluan tulla johtajaksi, joka kannustaa työyhteisön jäseniä ja pystyy tukemaan yhteisön jäsenten ammatillista kehitystä jokaisen persoonallisten ominaisuuksien ja motivaation mukaan. Haluan turvallisen työyhteisön joka arvostaa lujaa ammatillista osaamista. Toivon myös, että meidän osaston hyvä arvomaailma säilyisi"
Minulla on edessäni Karoliinisen sairaalan johtajapolitiikka, josta otan tähän yhden lauseen, koska se sopii hyvin siihen ajatteluun, mitä Saarakin edustaa: "Johtajan tulee osoittaa uskoa työntekijöidensä kykyihin.  Menestyksekäs johtaja  saavuttaa tuloksia hyödyntämällä henkilöstönsä osaamisen ja saamalla heidät mukaan toimintaan. Johtaja kulkee edellä, näyttää tietä ja on esikuvana."

Lähekkäin ollaan: TAMK ja TAYS

Johtajakurssilla 29 opiskelevat myös Noora Koskimäki ja Timo Mäkinen TAYSista.
Seija Telaranta

Palautteen antamisen sietämätön vaikeus

Moni esimies, miksi ei opettajakin  on kokenut kauhun ja epäonnistumisen hetkiä, kun on antanut korjaavaa/negatiivista palautetta työntekijälle tai opiskelijalle. Ihan asiallisesti perustellen ja rakentavasti. Mutta jotain meni pieleen. Edessäsi on pettynyt ja alahuuli väpättäen kalpeneva ihminen, joka on jostain syystä tullut yllätetyksi. Hän sanoo ymmärtävänsä ja olevansa samaa mieltä, mutta tuntuu vaan niin pahalta.

Älä käännä selkää

Talouselämä -lehdessä (4/2012) on artikkeli kielteisen palautteen antamisesta, jossa on haastateltu monia asiantuntijoita. Puhutaan hampurilais-menetelmästä, jossa ensin tulee kiitos ja kehu, sitten pihvi ja  lopuksi vielä myönteistä löllöä. Monihan tunnistaa tämän ja jos palautekeskustelu alkaa mairittelevilla kehuilla, osaa jo aavistaa ettei tästä hyvä seuraa. Jollain lailla kielteisen palautteen antaminen on erityisesti sosiaali- ja terveysalalla vaikeaa. Ihan hiljan vielä työntekijä oli hyvä silloin, kun noudatti työaikaa, mutta nyt tulisi olla vision suuntaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Olennaista on, mitä saa aikaan ja miten laadukkaasti. Olemme tottuneet mantraan;olemme kaikki ihan yhtä hyviä. Jos sitten ei ollakaan, on iso pudotus olla erilainen, huonompi kuin joku muu.Kielteinen palaute otetaan henkilökohtaisesti, asian maailmasta siirrytään tunnetasolle. Jos ihminen pelästyy saamaansa palautetta, hän reagoi kuin eläin. Hän taistelee, pakenee tai leikkii kuollutta. Artikkelissa Taru Uhrman toteaa, "ihmiset pelkäävät kasvojen menetystä. Pyrimme sitkeästi säilyttämään kasvomme sekä palautteen antajina että saajina."

Uskalla katsoa suoraan silmiin

Miten esimies voi selvitä tästä haastavasta tehtävästä, joka kuuluu hänen toimenkuvaansa? Ensimmäinen neuvo on, että ei saa antaa palautteen henkilöityä vaan on pyrittävä pysymään asiatasolla.Tämä koskee sekä palautteen antajaa että saajaa. On myös vältettävä palautteen naamioimista niin, ettei kumpikaan enää tiedä kehuttiinko vai moitittiinko. On oltava rehellinen ja uskottava. Pekka Järvinen sanoo kirjassaan Esimiestyön vaikeus ja viisaus, että korjaavan palautteen saaminen on joillekin ihmisille uskomattoman vaikeaa. Siksi esimiehen onkin perehdyttävä ihmisen persoonallisuutta sääteleviin tekijöihin syvällisesti. Ihmiset karkeasti ottaen jakautuvat siten, että toisessa ääripäässä ovat henkilöt, joilla on hyvin kielteinen ja ristiriitainen minäkäsitys ja toisilla taas myönteinen ja ehyt minäkokemus. Hyvälläkään itsetunnolla varustetettu ihmisen ei ole  terästä, vaan pohjimmiltaan ihminen on herkkä, haavoittuvainen ja uhanalainen.

Älä ole liian mairea

Kun annat kielteistä palautetta, valmistaudu ja hanki pitävät perustelut asialle. Oikea ajoitus on tosi tärkeätä, jos on tietty tapahtuma, palautteen kanssa ei pidä viivytellä. Valmistaudu perustelemaan monipuolisesti. Kuuntele ja anna tilaa, älä pelkää taukoja.
Esimiehen on myös katsottava itse peiliin. Miten on mahdollista, että ihmiset eivät onnistu työssään johtamassani organisaatiossa. Jos organisaatiostasi puuttuu selkeä, yhteisesti hyväksytty menetelmä arvioinnista ja palautteen antamisesta, yksittäiset "puhuttelut" ovat aina vailla pitävää pohjaa ja herkkiä aiheuttamaan putoamisen tunteen maailmaan. Luo siis systemaattinen palautekulttuuri, joka sisältää myös dokumentoinnin ja seurannan. Ota myös mallia Ruotsista. Siellä ovat luottamusmiehet esimiehen oikeita käsiä ja käytössä myös psykologit ja muut työelämän asiantuntijat. Tärkeätä on myös tuntea itsensä ja analysoida osaamisensa palautteen antajana. Ja luoda itselleen vertaistukiryhmä, jossa voi oppia muilta. Kehittämiskonsultti Taru Uhrman toteaa myös, että sana palaute on jo aikansa elänyt. Kysymys on siitä, että meidän pitäisi yhä enemmän keskustella toistemme kanssa.

Hopealla Kiira Korpi

Katselemalla taitoluistelukisoja voi myös oppia siitä, miten ihminen ottaa vastaan palautetta. Aika yksin on luistelija siinä hetkessä kun tuomariston pisteet putoilevat taululle.
Seija Telaranta

Johtajan arkielämää

Raskas johtajan työ vaatii tietysti veronsa, johtaa sitten Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa tai sosiaali- ja terveysalan työyksikköä. Uskomatonta, miten suomalaisen eläkeiän ylittänyt nainen, ulkoministeri Hillary Clinton jaksaa viettää suuren osan aikaansa Boeing 757:ssä ja heti laskeuduttuaan pystyy johtamaan maan vaativaa ulkopolitiikkaa. Voisi kuvitella, että kotielämä on hohdokasta ja rentoutuminen kaukana tavisten vastaavasta.

Harvinaisessa henkilökohtaista elämäänsä valottavassa People-lehden haastattelussa Hillary Clinton kertoo seuraavaa: "Olen kroonisesti väsynyt. Olen hankkinut personal trainerin, joka tulee kotiini kolme kertaa viikossa kuuden aikaan aamulla." Viikonloppuisin hän joogaa. Päätään hän puhdistaa uimalla tai tekemällä kotitöitä. Hänen ykköspuuhansa on  vaatekaappien ja keittiön laatikoiden siivoaminen. Kun tekee töitään työelämässä, niitä ei niin vaan saa päätökseen. Kun siivoaa, jäljen näkee heti ja työ tulee päätökseen, siitä saa tyydytystä.

Tavarat kaappiin..

"Aamuisin olen ihan ok, mutta kun ilta tulee ja pääsen kotiin, olen joskus niin väsynyt, että otan lehden käteen, nostan jalat pöydälle, avaan television ja yritän ajatella jotain aivan muuta kuin päivän tapahtumia ." Suosikkiohjelma on Greyn anatomia.
Jatkuva väsymys on syy siihen, että käy vaaleissa kuinka hyvänsä, hänen osuutensa päivän politiikassa on tehty. Hän ei suinkaan jää laakereille lepäämään, vaan haasteena on edelleen naisten ja lasten oikeuksien edistäminen. Mutta ennenkaikkea hän haluaa lisää ihan tavallista vapaa-aikaa, aikaa vain olla.
Hyvin inhimillistä elämää ja tavallista johtajan arkea. Ei siis tarvitse tuntea olevansa jotenkin kummallinen, jos työpäivän jälkeen ryhtyy siivoamaan kaappeja tai makoilemaan sohvalla ja katsomaan televisiota. Se on naisjohtajan elämää kaikilla tasoilla.
Seija Telaranta

Strategia on organisaation persoonallisuus

Alkuvuosi on aina uuden alku myös organisaatioissa. On katsottava tulevaisuuteen ja johtamisen maailmasssa se tarkoittaa strategioiden päivityksiä ja jopa uuden strategian luomista seuraaville vuosille. Strategia aiheena ei ihan heti nosta tunnelmaa, useimmat kokevat sen vaikeana, kaukana arjesta olevana paperina, jota käsitellään ylimmän johdon toimesta  juhlapuheissa. Vähän luulen, että strategian opiskelupäivät herättävät saman tunnelman opiskelijoissa. Strategian maailma voi näyttää läpipääsemättömältä viidakolta, kuten Strategia Safari -kirjan alussa sanotaan.

Strategiatyön, strategisen ajatteluprosessin eikä strategiatyön oppimisen  tarvitse olla tylsää eikä työlästä. Meillä on käytettävissämme Mintzbergin, Ahlstrandin ja Lampelin oivat kirjat, jotka tekevät oppimisen innostavaksi ja strategisen ajattelun jotenkin hohdokkaaksi. Kirjoittajien mukaan strategia, joka ei innosta, ei ole strategia lainkaan.Kaikkein parhaimmissa organisaatioissa strategia on tuore, luova ja hauska. Strategian mukaan eläminen ja sen avulla hyvän tulevaisuuden luominen ei suinkaan ole kuin juoksemista raviradalla laput silmillä. Se on koko ajan silmien aukipitämistä  näkökentän laajuudella ja näkemän perusteella muutoksia tehden.
Strategian avulla asemoidutaan toimintaympäristöön ja otetaan oma paikka persoonallisena toimijana muiden joukossa.
Esimies on strategian laadinnassa ja sen opettamisessa henkilöstölle subjekti. Strategia, joka ylimmässä johdossa laaditaan henkilöstöä kuulleen ja kuuntelemalla, on jokaisella organisaation tasolla opetettava henkilöstölle sen omalla kielellä. "Johtaja on myös opettaja" on Mintzbergin hieno motto johtamistyön sisällöstä. Samaa opetuspakettia, minkä avulla itse olet opetellut strategia-asiat teoreettisesti, et voi käyttää henkilöstösi opetuksessa vaan sinun on osattava tehdä se heille sopivalla tavalla.

Mintzberg opettaa strategista ajattelua ylläoleven kuvan avulla.

Strateginen ajattelu tarkoittaa tulevan näkemistä, seeing ahead. On vaikea edetä eteenpäin, jos ei katso myös takapeiliin, taaksepäin, seeing behind. Strateginen ajattelu on myös katsomista ylhäältä alaspäin, kuin istuisi helikopterissa ja katseli omaa organisaatiotaan taivaalta, seeing above.Se on myös induktiivista ajattelua, katsotaan alhaalta ylöspäin, jalkaudutaan työn tekemisen ja toiminnan tasolle, myös asiakkaan maailmaan, seeing below. Strateginen ajattelu on todellista luovuutta ja innovatiivisuutta parhaimmillaan, joka  edellyttää, että nähdään kaiken ulkopuolelle, tuonpuoleiseen. Sieltä nousee se näky, joka sitten ohjaa, seeing beyond. Ja lopuksi tulee vielä nähdä kaiken läpi, seeing through.
Opettelimme strategiatyötä Kehittämisen ja johtamisen  ylemmän ammattikorkeakoulututkintoryhmän (KJ11) kanssa eilen ja katselimme sosiaali- ja terveysalan toimijoiden strategioita. Olimme aika ihastuneita Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vasta julkaistuun strategiaan. Siinä oli jo oivallettu  ihmisen kieli ja jotenkin kivalta tuntui myös maininta, että sairaanhoitopiirin tavoitteena on tarjota mielekästä työtä henkilöstölleen.
Strategian motto on "Palveluja elämän tähden" http://www.pshp.fi/default.aspx?nodeid=10120&contentlan=1
Seija Telaranta

Michellen synttäripäivä

Michelle Obama täyttää tänään 17. tammikuuta 47 vuotta. Facebookissa oli Barack Obaman kirjoitus vaimonsa synttäripäivän tiimoilta: "Hänessä on jotain mikä heijastaa rehellisyyttä ja voimaa. Se tekee hänestä uskomattoman ammattilaisen, elämänkumppanin, vaimon ja äidin". Aika ihanasti sanottu. Kun lähetti onnittelukortin, sai hetken päästä kiitokset siitä. Linkki onnittelukorttiin:  http://my.barackobama.com/note-for-michelle Vautsi! Vuorovaikutus toimii sosiaalisessa mediassa ja kaikille miehille tässä pieni vihje siitä, kuinka kauniit sanat vaimosta saavat hänet kukoistamaan.
Michelle on koulutettu nainen, juridiikan tutkintonsa hän suoritti Harvardin yliopistossa. Hän loi uraa Chicagossa lakiasiaintoimistossa ja myöhemmin toimi suuren sairaalan hallintojohtajana. Juristina ollessaan hän sai työtoverikseen tulevan miehensä, jolle hän toimi mm. tutorina.  Michelle oli menestyneempi Barackin vielä hakiessa elämälleen suuntaa.

Monen yrityksen jälkeen Michelle vihdoin suostui tapaamaan ohjattavansa työn ulkopuolella ja niin löytyi suunta myös Barack Obaman elämälle tunnetuin seurauksin.
Lapsista Malia on syntynyt vuonna 1999 ja Natasha 2001. Essence-lehti on valinnut Michellen 25. vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi maailmassa ja hänen eleganssinsa on saanut paljon kiitosta ja ihailua. Syntymäpäivänä ei viitsi mainita näitä viimeisimpiä huhuja, joiden mukaan Michellestä on tullut tuhlari ja vaatimustaso on noussut pilviin.
Hän on ensimmäisenä naisena ottanut sydämen asiakseen lasten ravitsemuksen ja liikunnan. Hän johtaa projekteja ja toimii itse esimerkkinä siten, että Valkoiseen taloon on tullut vihannesviljelmä, jonka tuotteita käytetään ja liikuntaa lisätään.
Onnittelut Suomesta!
Seija Telaranta

Johtajamarkkinat käyvät kuumina

Monien suurten johtajien ja päämiesten vaihtovuosi on alkanut. Ei pelkästään meillä Suomessa, vaan myös Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Ranskassa. Johtajakoulutuksessa meillä on jo kolmen vuoden ajan ollut Facebook-ystävä Obama ja olemme voineet tarkkailla maailman ykkösjohtajan tapaa johtaa ja olla esimerkkinä. Obama on jo vaalikampanjastaan saakka ollut sosiaalisen median taitaja, myös lemmikki. Johtamisessaan hän on pyrkinyt olemaan esimerkillinen, tasa-arvoa edistävä ja demokraattinen. Suuri ponnistus oli terveydenhuolto-uudistuksen läpivienti, joka oli ollut vireillä jo Kennedyn ajoista lähtien. Siihen kaatui Hillary Clinton kun aika ei ollut kypsä, eikä sitä Obamankaan voitoksi laskettu, kun työ on vasta alussa.

Nyt olemme jo keskellä Mitt Romneyn vaalikampanjaa. Hän on maaliskuun 12. vuonna 1947 Detroitissa, Michiganissa syntynyt republikaani, liikemies ja poliitikko. Hän on ollut myös Massachusettsin kuvernöörinä neljä vuotta. Varsinaisessa näytön paikassa hän oli vuonna 2002, jolloin oli Salt Lake Cityn talviolympialaiset ja hän toimi niiden toimitusjohtajana. Loppututkintonsa hän on suorittanut Harvardin yliopistossa, samassa paikassa, missä Kennedyt ja Obama. Tausta sen suhteen on kunnossa.

Romneyn vaimo on nimeltään Ann, ihastus jo lukiovuosilta. Menestyvät johtajat Tom Petersin mukaan ovat sellaisia, joilla on elämässä ollut vaikeuksia ja kolhuja. Osansa on saanut myös Romneyn perhe, sillä Ann sairastaa MS-tautia ja häneltä on leikattu rintasyöpä.
Perheessä on viisi poikaa ja liuta lapsenlapsia.
Uskonnoltaan Mitt Romney on mormoni ja hän on toiminut
lähetyssaarnaajana Ranskassa yli kaksi vuotta. Siksi hän taitaa ranskan kielen, jota nyt on pidetty vastustajien taholta elitisminä ja hienosteluna.

Romneyn perhe

Mitt Romney ei suinkaan ole vielä lähellä Valkoista taloa, ensin on päästävä oman puolueen viralliseksi ehdokkaaksi. Alku on ollut kuitenkin voittoisa. Hain monesta lähteestä  tietoja hänen pituudestaan, Yhdysvalloissa ei ole ollut lyhyttä presidenttiä, oliko peräti kolmeensataan vuoteen. Pitkät miehet voittavat aina, siitähän keskusteltiin ihan hiljan Suomessakin, esimerkkinä olivat mm. Yhdysvaltojen presidentit. Eli yksi kriteeri isolle johtajalle on pituus! Ainakin kuvista päätellen Mitt Romney on mitat täyttävä ja urheilumiehiä, johtanut olympilaisia. Vertailun vuoksi täytyy mainita, että Sarkozy on 165 cm ja Medvedev häntäkin lyhyempi.
Kansa valitsee ja on mielenkiintoista seurata johtajan valintaa, mikä nousee tärkeäksi menestystekijäksi tällä kertaa. Nyt kaikki kandidaatit ovat keskittyneet haukkumaan Obamaa, kilvan. Aika masentavaa, olisi mukavampi kuulla heidän omia ajatuksiaan ja ratkaisuehdotuksiaan.
Ps. Ei tarvitse enää ihmetellä, kumpi on pidempi Romney vai Obama. Johtajakurssilainen (ryhmä 29) Teija Sarna lähetti linkin asiasta kuvien kera!

Seija Telaranta

Oma ajanvaraus auttaa asiakkaita aamusta iltaan

 Koskiklinikan ajanvarausyksikkö on tärkeä ja usein ensimmäinen linkki asiakkaiden ja lääkärikeskuksen välillä. Asiakkaiden tarvitessa lääkäripalveluita monet heistä kokevat asiantuntevan ajanvarauspalvelun yhtä tärkeäksi valintakriteeriksi kuin nopean pääsyn vastaanotolle.  Koskiklinikalla toimii keskitetty yrityksen oma ajanvarausyksikkö, joka on vuodesta 2004 lähtien hoitanut yli 90 % ajanvarauspuheluista.

Keskitettyyn ajanvarausyksikköön siirtymisen taustalla on pyrkimys parhaaseen mahdolliseen asiakaspalveluun. Edelleen puolet asiakkaistamme luottaa perinteiseen henkilökohtaiseen puhelinpalveluun, eivätkä kaikki voi, osaa tai halua käyttää lääkäriajanvarausmahdollisuutta www-sivujemme kautta. Lääkäripalveluihin hakeutuminen voi olla asiakkaalle jännittävä tilanne, johon voi myös liittyä mieltä painava pelko sairastumisesta. Usein asiakas ei tiedä miten toimia ajanvaraamisen suhteen, eikä tiedä kenelle tai minkä erikoisalan lääkärille tulisi varata aikaa. Asiakkaan soittaessa Koskiklinikalle puhelut ohjautuvat ajanvarausyksikköömme, jossa asiakasta palvelee 10 terveydenhuollon ammattilaista. Ajanvaraussihteerit ovat koulutukseltaan lähihoitajia tai sairaanhoitajia. Se, että ajanvaraussihteerit ovat koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia, takaa sen, että asiakas ohjautuu ensimmäisestä kontaktista alkaen oikealle lääkärille. Koskiklinikalla pitää vastaanottoaan noin 220 lääkäriä, joiden erikoisosaamiset oma koulutettu henkilökuntamme tuntee.

Toistaiseksi Koskiklinikka on pitänyt omaa Tampereella toimivaa ajanvarausyksikköä tärkeänä kilpailuvalttina. Yksikön kokonaiskustannukset ovat ulkoistettua ajanvaraustoimintaa suuremmat, mutta ammattitaitoinen ja talon toiminnan ja sen lääkärit erittäin hyvin tunteva yksikkö varmistaa parhaimmalla tavalla sen, että asiakkaat saavat tarvitsemansa ja haluamansa palvelun.

Koskiklinikalla mitataan ja seurataan jatkuvasti sisään tulevia asiakaspuheluita erillisen Solidus-puhelinraportin kautta. Raporttiin kerätään puheluiden määrä, jonotusaika, puheluiden kesto ja ns. ruuhkahuiput.  Raporteista saadun tiedon pohjalta Koskiklinikalla käynnistettiin kesällä 2011 projekti ajanvaraustoiminnan kehittämiseksi. Projekti käynnistettiin siitä syystä, että emme pystyneet lunastamaan omalle toiminnallemme asetettuja kriteereitä. Projektin aikana käytiin läpi ajanvaraussihteerien työtehtävien ja toimintatapojen sisällön määrittely ja rakennettiin yksikköön uudet paremmat toimintatavat. Erityistä huomiota kiinnitettiin työvuorosuunnitteluun, jossa suunnittelun pohjana käytettiin puhelinraporttiamme. Raporttia hyödyntäen saatettiin yksikön henkilömäärä paremmin vastaamaan ruuhkahuippujen vaatimuksiin. Lisäksi projektin myötä yksikön sijaisresurssia kasvatettiin, koska yksikön toiminnan havaittiin olleen poissaoloille erittäin haavoittuvainen. Projekti kokonaisuudessaan toimi ”käynnistäjänä” paremman asiakaspalvelun kehittämishankkeelle, joka jatkuu uudenlaisena asiakaspalvelukoulutuksena vuonna 2012.

Johanna siirtyi johtajakoulutuksestamme johtavaan tehtävään

Keväällä 2012 käynnistyvä asiakaspalvelutaitojen kehittämiskoulutus kohdistuu sekä ajanvaraus – että vastaanottopalveluhenkilöstöön. Koulutuksen alussa kartoitetaan nykyisten ajanvarauspuheluiden asiakaspalvelun taso.  Asiakaspuhelut nauhoitetaan ja puhelut analysoidaan koulutustarpeiden kartoitusta varten. Koskiklinikan strateginen tahtotila on varmistaa asiakkaan ainutlaatuinen palvelukokemus ja käynnistettävällä asiakaspalvelukoulutuksella on keskeinen merkitys tahtotilan saavuttamiseksi. Koulutus kestää koko vuoden 2012 ja vuoden aikana luodaan ajanvarauspuheluiden laatumittaristo, jollaista Koskiklinikalla ei toistaiseksi ole käytössä.

Vuosi 2012 tuo Koskiklinikalle uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia entistä paremman asiakaspalvelun toteuttamiseksi. Näihin haasteisiin pystymme vastaamaan ainoastaan yhteisvoimin ja yhteiseen päämäärään pyrkien. Koskiklinikan tulevaisuuden menestys on kiinni erinomaisessa asiakaspalvelussa onnistumisesta.

Johanna Kurki

Johtajakurssi 29 on täällä tänään

Johtajakurssi 29 12.1.2012

Johtajakurssi 29 on aloittanut tänään opiskelunsa, joka päättyy joulukuun 13. päivänä  tänä vuonna. Ryhmään pääsi 22 opiskelijaa. 98 pätevää hakijaa ilmoittautui, joten karsinta oli tosi kova. Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla on vaativa koulutus, joka työn ohella suoritettuna on jo fyysisestikin raskas. Monelle tulee vielä matkustamista ja yöpymistä Tampereella. Pisin matka on Kotkasta käyvällä miesopiskelijalla,  ryhmässä on opiskelijoita myös Loimaalta, Kihniöstä, Hämeenlinnasta ja Kauhajoelta asti. Muut ovat lähiseuduilta ja kaikki toimivat jonkin tason esimiehinä.
Edustettuna on sekä sosiaaliala että terveysala ja molemmista vielä monipuolisesti eri peruskoulutukset. Tässä ryhmässä on aika monta psykiatrisen hoitotyön koulutuksen saanutta, terveydenhoitaja ja sairaanhoitajia. Sosiaalipuolella edustusta on myös monipuolisesti; päiväkodista, vanhuspalveluista ja lastensuojelusta.
Tervetulotilaisuudessa opettajien puheenvuoron käyttänyt lehtori Pirkko Kivinen totesi, että aikuinen opiskelija tarvitsee  silmälaseja jo ikänsäkin perusteella. Opiskelussa niitä tarvitaan monenlaisia; aurinkolaseja, kaukolaseja, lähilaseja ja kakstehoja.Maailma laajenee ja jotta näkisi tarkemmin ja monipuolisemmin, on hyvä käyttää "laseja".

Johtamisen guru Peter Drucker

Opiskelun tulos/tuotos on Peter Druckeria lainatakseni "muuttunut ihminen".

Apulaisrehtori Mikko Naukkarinen nosti esiin Tampereen ammattikorkeakoulun vetovoimaisuuden. Olemme maan halutuin ammattikorkea ja vain joka kuudes hakija pääsee meille opiskelemaan. Opiskelupaikka on arvokas asia, josta on syytä olla ylpeä ja tuntea myös vastuuta. Viisi muutakin olisi halunnut saman paikan.
Olette sydämellisesti tervetulleita johtajakoulutukseen!
Seija Telaranta

Miten selvitä perfektionistin kanssa

Charlotte Casiraghi näyttää täydelliseltä

Perfektionismilla tarkoitetaan psykologiassa joko halua tehdä asiat mahdollisimman hyvin taikka uskomusta, että täydellisyyttä kuuluu tavoitella. Kun perfektionismi on epätervettä, silloin ei voi hyväksyä mitään, mikä ei ole täydellistä. Viime vuosina on puhuttu paljon erilaisista persoonallisuuksista työpaikalla ja siitä, miten esimiehen tulisi osata oikein suhtautua erilaisiin ihmisiin. Meillä TAMKissa on enneagrammiin perehtynyt yliopettaja Mervi Lepistö, joka tuo opetuksessaan esille näitä asioita. Sain häneltä Harvard Business Reviewin artikkelin How to manage perfectionist. http://blogs.hbr.org/hmu/2011/10/how-to-manage-a-perfectionist.html
Artikkelissa annetaan vinkkejä perfektionistin johtamiseen.

Sävy sävyyn ja tarkkaan ojennukseen

Jos tiimissäsi tai  henkilöstössäsi on perfektionisti, se voi olla joko siunaus tai kirous.Hänellä on korkea tavoitetaso tehdä työtään, mutta myös kova into fiksailla jokaista projektisi yksityiskohtaa. Voit jo tämän perusteella tunnistaa perfektionistin.
Ohessa artikkelista poimitut kolme yksinkertaista ohjetta, jotka  vahvistavat positiivisia ominaisuuksia samalla kun ne heikentävät huonoja:

* Anna perfektionistille oikeanlainen työ. Älä laita häntä rooliin joka jo sinällään on monimutkainen tai vaatii toisten johtamista. Osoita hänelle työ, jossa on suhteellisen kapea ydin.
* Lisää hänen itsetietoisuuttaan. Auta häntä tunnistamaan ne asiat, joilla on negatiivinen vaikutus työn suorittamiseen tai kanssaihmisiin.Keskustele tästä hänen kanssaan ja selitä, että perfektionistin lähellä voi "kevyemmmät" tyypit ahdistua.
* Älä hyssyttele äläkä naamioi palautettasi. Perfektionistille on vakava paikka saada palautetta työstään. Häneltä kannattaa myös suoraan kysyä, kuinka palaute hänelle tulisi antaa. Missään tapauksessa esimiehen ei tule vältellä tai pakoilla palautteen antoa.Tulee vain opetella oikea tapa kohdata perfektionisti avoimessa vuorovaikutuksessa hänen kanssaan.

Mervi Lepistö lisäsi tähän vapaaseen suomennokseen vielä yhteyden enneagrammiin. Perfektionisti sijoittuu enneagrammissa ykköstyypiksi. Kun annat ykköselle palautetta, anna se niin, että osoitat arvostavasi hänen toimintansa korkeaa laatutasoa. Ykkönen kaipaa tunnustusta oikeassa olemisestaan ja kyvystään kehittää asioita entistäkin paremmaksi.
Mervi Lepistö on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin enneagrammin käytöstä julkaisuun Telaranta S., Lepistö M.& Wickman-Viitala T. (toim.) Johtamisen näkökulmat. Julkaisua voi tilata TAMKin julkaisumyynnistä.
Seija Telaranta

Ammattimaisen esimiestyön vuosi 2012

Sydneyn ilotulitus, MTV:n kuva

Ilotulituksista on enää roskat jäljellä  vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä, mutta katseet ovat jo pitkällä tässä alkaneessa vuodessa. Menneestä kannattaa ottaa opikseen ja jos nyt katselee taaksepäin,  miettii johtajaa ja johtamista, nousee esimerkillisyys, eettisyys, luottamus ja avoimuus kestävän menestyksen peruspilareiksi. Kaikki ikävät asiat kaivetaan esiin ja ne voivat kaataa isonkin  yrityksen. Johtaja on yrityksensä keulakuva, sen kasvot maailmalle. Jos ne eivät heijasta rehellisyyttä eivätkä luottamusta sisälle ja ulos, peli on pelattu.Nina Laine on väitellyt tohtoriksi vuonna 2008 esimiehen ja alaisen välisestä luottamuksesta ja kirjoittanut kirjan Luja luottamus vuonna 2010 (Taurus Media). Hänen mukaansa käsitys luotettavuudesta on monisäikeinen ilmiö, joka muuttuu ajan mukana. Nykyinen välitön viestintä ja sosiaalinen media asettavat entistä suuremmat luottamusvaateet johtajille. Epäluotettavasta käyttäytymisestä ja epäeettisestä toiminnasta jää kiinni.

...viiveelläkin..

Ei tarvitse olla bilettänyt villisti Tukholman yössä 60-luvulla (oi niitä aikoja, olin siellä minäkin!), kuten kuningas, katseet seuraavat tarkasti myös toimintaa ja siitä annettuja lupauksia. Johtajan on tunnettava palveluidensa ketju alusta loppuun saakka. Erityinen huomio tulee kiinnittää "näkymättömiin" osiin, kuten mistä  ruoka tulee, missä pyykki pestään ja miten kuljetetaan. Ja palvelun käyttämisen jätökset, miten ne käsitellään, uusiokäytetään tai hävitetään.
Hyvän tekeminen kannattaa aina. Johtamisen maailmassa se tarkoittaa esimerkiksi hyvien ihmissuhteiden rakentamista työpaikalle ja niiden ylläpitoa. Ihmissuhteilla on iso merkitys henkilöstön työhyvinvoinnille ja viihtyvyydelle työssä, tuloksiin. Esimiehen tulee tässäkin toimia esimerkkinä.
Yhteiskuntavastuu ja sosiaalinen vastuu ovat ajan ilmiöitä hyvän tekemisessä. Jokaisessa vähänkin suuremmassa organisaatiossa löytyy aina paikka jollekin vajaatyökykyiselle tai pitkään työtä vailla olleelle. Eri kulttuuritaustaiset ihmiset rikastuttavat työyhteisön arkea, heillä on paljon annettavaa. Yhteiskuntavastuu näkyy myös verotiedoissa. Loppusyksyn kohujulkisuus Mehiläisen/Careman asioissa todistaa sen. Hyvältä ei tunnu johtajien miljoonatulot ja Cayman-saarilla verotus kun samaan aikaan punnitaan vanhusten vaippoja! Vaikka toimitaankin lain puitteissa, yleinen moraalinen hyväksyntä puuttuu ja sen mukana kaikki.

...ja voitoilla eletään...

Esimieheltä edellytetään yhä laajempaa osaamista. Mitä isommassa organisaatiossa ja korkeammissa esimiestehtävissä on, sen vähemmän tarvitsee substanssiosaamista. Mutta johtamisosaamista sitäkin enemmän. Lukeminen auttaa aina, sekä ammattikirjallisuus että laajasti muu kirjallisuus. Yksi esimiesopas, jota voin suositella, kun tulee hetki, jolloin mietit mitä minun oikein pitää tehdä, on Tarja Surakan ja Nina Laineen Käsikirja ammattimaiseen esimiestyöhön (Taurus Media 2011). Kirjassa on kolme osa-aluetta: esimiestyön tietopohja, johtajuuden rakentaminen  ja päivittäisjohtaminen käytännössä.Minusta  "ammattimainen esimiestyö" on se, mihin tulee koko ajan tähdätä ja rakentaa sitä pala palalta.
Vuosi 2012 on ammattimaisen esimiestyön vuosi!
Seija Telaranta