Johtajatarina: Esittelyssä Saara Kotakorpi

Saara Kotakorpi aloitti Johtamisen erikoistumisopinnot ryhmässä 29 tammikuun alussa. Hän toimii apulaisosastonhoitajana TAYSissa, neurokirurgian vuodeosastolla 6A. Koulutustaustaltaan Saara on pitkän linjan kulkija, sillä ensin hän valmistui lähihoitajaksi, jatkoi sitten sairaanhoitajaksi ja jonkun aikaa työskenneltyään suoritti Helsingin Metropolia amk:ssa Neurohoitajan erikoistumisopinnot. Opiskelu oli antoisaa aikaa, sillä opintoihin kuului mm. HUSin neurokirurgiset meetingit ja opiskelijoita oli monilta eri paikkakunnilta, joten oli mahdollisuus vertailla ja hyödyntää toisten kokemuksia.
Saaralla on vankka kliininen osaaminen neurokirurgian alalta, joka maallikosta tuntuu mielenkiintoiselta ja jopa hohdokkaalta. Ollaan tekemisissä ihmisen herkimpien toimintojen alueella, aika tuntemattomassa "maastossa". Vuodeosastolla  on 26 potilaspaikkaa ja hoitohenkilöstöön kuuluu kolme perushoitajaa ja kolmisenkymmentä sairaanhoitajaa. Osaston vahvuuteen on hiljan palkattu kaksi jouluna valmistunutta sairaanhoitajaa.
Saara aloitti apulaisosastonhoitajana viime elokuussa. Hän kokee tehtävän erittäin motivoivaksi ja mielekkääksi. Hauska sattuma on, että PSHP:n strategiassa on maininta, että henkilöstö saa tehdä mielekästä työtä ja tässä on nyt sitten ensimmäinen esimerkki, mitä mielekäs työ yksilötasolla tarkoittaa.

Henkilöstöasiat ovat lähellä Saaran sydäntä ja hän kertoo arvoikseen yhteisöllisyyden, tasapuolisuuden, hyvän ammatillisen osaamisen ja kanssaihmisten kunnioittamisen ja erilaisuuden näkemisen rikkautena.Osastonhoitaja Aila Siljasen kanssa on selkeä työnjako. Saaralle kuuluu työvuorosuunnittelu, koulutussuunnittelu ja hänellä on useita vastuualueita näiden lisäksi; hoitoisuusluokituksen kehittäminen, turvallisuusyhdyshenkilönä toimiminen, hoito-ohjeiden päivitys sekä intran sivujen päivitys.
Neurokirurgian osasto on vaativa työpaikka. Osastolla hoidetaan hyvin erilaisissa tilanteissa olevia aikuispotilaita. Toiset viipyvät osastolla  lyhyen ajan, mutta toisaalta on potilaita, jotka vaativat viikkojen, jopa kuukausien valvonnan ja huolenpidon. Opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen työhön ja vastuulliseen asemaan organisaatiossa "kysyy" naista. Työnantajat suhtautuvat opiskeluun kannustavasti, mutta ainakin tämän ryhmän kohdalla on huomannut, että palkalliset opiskelupäivät alkavat käydä vähiin. Jos haluaa täyden palkan, on opiskelupäivät korvattava.
Saaralla on hyvä asenne. Hän toteaa:"En halua yksin päteä vaan haluan että voisimme työyhteisönä kehittyä ja voida hyvin. Haluan tulla johtajaksi, joka kannustaa työyhteisön jäseniä ja pystyy tukemaan yhteisön jäsenten ammatillista kehitystä jokaisen persoonallisten ominaisuuksien ja motivaation mukaan. Haluan turvallisen työyhteisön joka arvostaa lujaa ammatillista osaamista. Toivon myös, että meidän osaston hyvä arvomaailma säilyisi"
Minulla on edessäni Karoliinisen sairaalan johtajapolitiikka, josta otan tähän yhden lauseen, koska se sopii hyvin siihen ajatteluun, mitä Saarakin edustaa: "Johtajan tulee osoittaa uskoa työntekijöidensä kykyihin.  Menestyksekäs johtaja  saavuttaa tuloksia hyödyntämällä henkilöstönsä osaamisen ja saamalla heidät mukaan toimintaan. Johtaja kulkee edellä, näyttää tietä ja on esikuvana."

Lähekkäin ollaan: TAMK ja TAYS

Johtajakurssilla 29 opiskelevat myös Noora Koskimäki ja Timo Mäkinen TAYSista.
Seija Telaranta