Kevät virkistää johtajanaisen ja työyhteisön

Kevät jos mikä saa naisvaltaiset työyhteisöt elämään. Suunnitellaan kesää, lomia ja  viedään vaatteita talvisäilöön. Eikä sitten löydykään mitään keveämpää vaatetta. Hyvää, positiivista kuhinaa on paljon liikkeellä. Johtaja voi ottaa hetkestä vaarin ja hyödyntää energian koko työyhteisön iloksi ja kohottaa tunnelman.

Kyky unelmoida, luoda visio hyvästä huomisesta on johtajan tehtävä. Aina sen ei tarvitse olla meidän työyhteisön visio, se voi olla näky meidän yksikön naisista uusissa kevätvaatteissa.
Lue artikkeli unelmoinnin jalosta taidosta esimiehen työssä. http://tamk-johtaminen.blogspot.com/2012/03/esimies-tee-itse-unelmasi.html

 

Jo vihertää!

Jos on mahdollisuus juuri nyt käväistä jossain Euroopan kaupungissa tai kotoisissa vaatekaupoissa, pääsee nauttimaan ihanan värikkäästä muodista, pitkästä aikaa. Kaikki tumman sävyt olivat hävinneet ja keltainen, oranssi, lila ja kevyet beigen sävyt olivat valloittaneet pohjois-italilaisenkin kaupungin kadut. Oli niin mukava katsella, miten kaikenikäiset naiset olivat pukeutuneet kevääseen, rohkeasti, elegantisti ja varmasti.

Uskomatonta, miten muodinluojat pystyvät aina kehittämään uutta. Naisen käsilaukku on nyt suuri, kuin suorakaide pystyasennossa. Muodikkaimmat kääntävät yläosan rullalle, kuin entisajan paperikassin. Uudet laukut olivat jo siirtyneet kaupoista katukuvaan. Materiaalit ovat keveitä ja esimerkiksi puseroihin on yhdistetty sifonkia, silkkiä ja pistiä. Ne näyttivät ihanan naisellisilta.

Kokeilin monia kenkiä ja ajattelin, että pakko sitä on vaan yrittää näitä huikeita korkoja. Korotus päkiässä tasaa painetta etuosassa. No niin tekikin, mutta pää nousi aivan uskomattoman korkealle ja menetin täysin käsityksen itsestäni. Olihan se kuitenkin hauska kokemus. Aina kun kokeilen kiilakorko-kenkää, muistan äitini ohjeen, että jalka ei näytä kauniilta kiilakorokengässä, joten ei tullut kauppoja.

Vaatteiden, kenkien ja laukkujen sovittelu vei mennessään ja vaikka paljon mitään ei jäänytkään tuomisiksi, kevät oli tehnyt tehtävänsä.
Ihan vinkiksi virkistyspäivään. Missään ei niin työpaineet unohdu kuin tunkiessaan ylleen vinon pinon hurjan värisiä kevätvaatteita. Iloisen oranssi asukokonaisuus päällään katsoo peiliin ja kysyy itseltään, että koska tulee se aamu, jolloin menen töihin tässä virityksessä. Ei siis koskaan ja onkin aika siirtyä helpottuneena katukahvilaan!
Seija Telaranta

Loppusuoralla ryhmä 10, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (yleamk)

Noin kaksi vuotta sitten Tampereen ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan Kehittämisen ja johtamisen ylempää amk -tutkintoa starttaava ryhmä tutustui toisiinsa, käytäntöihin, opettajiin sekä koulutuksen tavoitteisiin määrätietoisuudella, vaihtelevin odotuksin sekä pohdinnoin opintojen mahdollistumisesta muun elämän ja/tai työn ohessa. Tunnelmaan yhdistyivät odotukset ja halu oman onnistumisen suhteen sekä toisaalta epäilykset ja vaatimusten punnitseminen omiin ajankohtaisiin mahdollisuuksiin nähden. Jokainen oli lähtenyt hakeutumaan koulutukseen omista lähtökohdistaan  vaihtelevin tavoittein. Oli heti selvää että monipuolisin taustoin koulutukseen valikoituneet opiskelijat olisivat yksi koulutuksen rikkauksista vertaistuen sekä verkostoitumisen näkökulmasta. Olimme yhdessä suuntaamassa kohti ammattitaitomme sekä itsetuntemuksemme vahvistumista. Vielä emme kuitenkaan tienneet tarkemmin miten paljon koulutus meitä muuttaisi ihmisinä sekä ammattilaisina.

Vasemmalla edessä oleva Outi Aalto esitti opinnäytetyönsä 22.3.

Keväällä 2012 ryhmä valmistelee työelämälähtöisiä lopputöitään. Kehittämis- ja johtamisaiheista keskustellaan kriittisellä otteella kuitenkin tutuiksi käynein termein sekä ymmärryksin. Itsensä johtaminen on selkiytynyt jatkuvaksi itsensä kehittämiseksi sekä oppimiseksi niin laajemmassa yhteydessä kuin arjen askareissakin. Asiantuntijuudelle ominainen realistinen kriittisyys näyttäytyy hyväntuulisena jokaisessa kahvikeskustelussa.Vaikka opiskelu on vaatinut paljon työtä, se on antanut vielä enemmän. Jokainen omaa halun ja näkemyksen edelleen kehittymisestä. Paljon on opittu ja paljon on luvassa vielä ihanaa opittavaa käytännön työkentillä. Työkentille - vanhoille tai uusille - suunnataan kehittyneellä itsetuntemuksella, vahvistunein johtamis- ja kehittämisominaisuuksin, asiantuntijoina ja strategialähtöisesti ajattelevina sekä suuntautuvina organisaation jäseninä. Voimavarat ollaan valmiita suuntaamaan tärkeimpään, mikä tämän päivän tehokkaassa liiketoiminnassa on ensiarvoisen tärkeää. Työkalupakki pursuaa toimintamalleja mittaamisen, arvioinnin, kehittämisen ja menetelmien suhteen. Olo on levollinen, koska tehtäväkeskeinen ajattelu on vaihtunut pysyvästi strategialähtöiseen ajatteluun. Tätä ajattelua olemme lähdössä levittämään organisaatioihin, jotta liiketoiminta voi kehittyä niin kuin halutaan. Tehtävämme on tärkeä. Olemme valmiita haastamaan, sitouttamaan ja saamaan muut organisaation jäsenet mukaamme yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Opiskeluaikana ehdottomasti parasta antia olivat paikoitellen kiivaatkin keskustelut sekä opettajien, vierailevien luennoitsijoiden että opiskelijoiden kesken. Kaikilla oli mahdollisuus esittää oma mielipiteensä, vaikka se olisi kuinka eronnut muiden mielipiteistä. Tämä keskustelun rikkaus oli varmasti yksi niistä asioista, joka muokkasi jokaisen omaa ammatillista ajattelutapaa. Jokainen meistä on varmasti kasvanut näiden vuosien aikana ammattitaitoisemmaksi, itsevarmemmaksi ja vahvemmaksi johtajaksi. Aloitimme opinnot todellakin erilaisin taustoin, osalla oli jo aiempaa johtamiskokemusta, osalla ei, mutta se on vain ollut eduksi. Jo kokeneemmat johtajat ovat joutuneet miettimään omia toimintatapojaan ja ajatusmallejaan ja kokemattomammat ovat saaneet heidän pohdinnoistaan arvokasta tietoa johtamisen käytännöistä. Nyt opinnot ovat loppusuoralla ja edessä on avara maailma täynnä uusia johtamisen haasteita, joihin me pääsemme intoa puhkuen näyttämään osaamistamme!

Kehittämisen ja johtamisen yleamk-ryhmä 10 kirjasi kokemuksensa yhdessä 22.3.2012

---

Jos olet väärässä, myönnä se

"Sano itsestäsi kaikki ne kielteiset asiat, mitä tiedät toisen aikovan sanoa - tee se ennen kuin toinen saa siihen mahdollisuuden." Sadassa tapauksessa yhtä vastaan toinen omaksuu jalomielisen, anteeksiantavan asenteen ja vähättelee erehdystäsi." Löysin tämän lauseen Dale Carnegien menestyskirjasta Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. 

Olisi ollut hyvää luettavaa Wallinille...

Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran 1937 ja siitä on ilmestynyt uudistettu versio vuonna 1981. Dale Carnegie on kuollut 1955.  Hän uudisti kirjaansa jatkuvasti kouluttamiensa ihmisten palautteiden ja havaintojensa perusteella. Hän teki uransa puhetaidon ja suhdetoiminnan parissa ollen innovatiivinen ja innostava luennoitsija. Kirjasta tuli yksi kaikkien aikojen suurimmista myyntimenestyksistä, yli 15 000 000 kappaleen myynnillä.

Eikä ihme. Kirjassa on juuri ne elementit jotka tekevät kirjasta mielenkiintoisen, johtamisessa tai elämässä yleensäkin  helposti opiksi otettavan. Mukavin esimerkein ja nasevin lausein Dale Carnegie sanoo vaikeatkin asiat niin, että jokainen ymmärtää. Jos on tullut tehtyä moka, myönnä se heti ja yksiselitteisesti. Vetoa myös tunteisiin, kerro miten moka sinua  harmittaa ja että otat opiksesi, olet vastaisuudessa huolellisempi ja sinua nolottaa ja häpeät virhettäsi. Oleellista kuitenkin on, että olet vilpittömästi sitä mieltä. Tämä menettelytapa ei pelkästään tuota hämmästyttäviä tuloksia, vaan se on itsellekin paljon palkitsevampaa, hauskempaa kuin yritys pimittää, puolustella ja selitellä.
Kirjassa kerrotaan myös johtajasta, josta sanottiin, että hänen hymynsä on miljoonan dollarin arvoinen.Ei hymy pelkästään vaan se, että myös hänen kaikki tekonsa olivat hymyn kaltaisia. Teot puhuvat enemmän kuin sanat ja  hymy sanoo: "Minä pidän sinusta. Sinä teet minut onnelliseksi. On hauska tavata sinut." Ja toisinpäin. Vilpillinen virnistys ei petkuta ketään. Happamuutta ja  itsekyyttä  eivät peitä edes kauniit vaatteet tai hyvä meikki.
Jos tunnet olevasi muita viisaampi, älä kerro sitä. Sokrateskin sanoi, että tiedän vain yhden asian - sen, että en tiedä mitään. Positiivisen lopputuloksen saavuttaa kun osoittaa arvostusta toisen mielipiteille eikä tyrkytä omaansa. "Vai niin, katsopas, minä ajattelin toisin, mutta ehkä erehdyin", tai "taisinpa erehtyä, mutta tarkistetaanpas asia."

Olikohan Jyrki Katainen lukenut kirjan, kun kertoi virhearvioinnistaan..

Dale Carnegie kertoo myös, miten hän opetti 19-vuotiasta sihteeriään: "olet tehnyt virheen, Josephine, mutta se ei luoja paratkoon ole yhtään sen pahempi mitä olen itse tehnyt." On paljon kohottavampaa puhua omista virheistään kuin arvostella muita. Johtajantyössä on myös aina huolehdittava, että vastapuoli saa säilyttää kasvonsa.
Viikonlopun ohjeeksi johtajille Carnegien periaate numero 6. Kiitä vähäisintäkin edistymistymistä ja esitä kiitoksen sanoja aina kun edistymistä tapahtuu. Esitä hyväksymisesi lämpimästi, sydämellisesti. Jaa kiitosta runsain käsin.
Seija Telaranta

Esittelyssä Kim Engbers ja Katja Jalkanen

Johtajakurssin 29 pisimmästä matkasta käy opiskelemassa Kim Engbers. Hän on samoihin aikoihin tammikuussa opiskelun aloittamisen kanssa siirtynyt Helsingistä Kotkaan, Kymenlaakson keskussairaalaan.

Kymenlaakson keskussairaala

Valmistuttuaan laboratoriohoitajaksi 1996, Kim Engbers aloitti työt HYKSin laboratoriossa Töölön sairaalassa. Työ oli vaativaa vasta-alkajalle kolmivuorotyössä ja yksin yöllä päivystäessä. Toisaalta se myös loi vankan pohjan ammatillisesti ja kyvyn ymmärtää työtä laidasta laitaan. Opiskeluaikana heräsi kiinnostus veriryhmäserologiaan ja kuuden vuoden jälkeen Kim siirtyi HUSlabin Meilahden verikeskukseen.Työnsä puitteissa Kimillä oli tilaisuus syventää osaamistaan veriryhmäserologiassa jonka alan koulutuksiin hän osallistui mm. Sveitsissä. Paitsi kliinistä osaamista, työ tarjosi muitakin osaamisen laajentamisen mahdollisuuksia, joista mainittakoon opiskelija- ja laitevastuuhoitajan tehtävät, uusien työntekijöiden perehdytys, bioanalytiikka-opiskelijoiden ohjaus sekä asiakasyhteistyö Metropolia ammattikorkeakoulun, Diakonia ammattikorkeakoulun sekä SPR:n Veripalvelun kanssa.

Kim Engbers työssään

Kun Kim näki avoinna olevan apulaisosastonhoitajan toimen Kymenlaakson keskussairaalassa, hän tunsi hetkensä koittaneen. Vastuualueeseen kuuluu kliinisen kemian laboratorio, isotooppilaboratorio ja eteläisen Kymenlaakson 8 terveysaseman lab.toiminta. Hallinnollinen apulaisosastonhoitajuus on parityötä yhdessä osastonhoitajan kanssa. Henkilöstöä on noin 80 ja Kimin aluetta on henkilöstöhallinto. Ei siis ihme, että tehtävä on haastava, vastuullinen ja mielekäs. Kim kokee kuitenkin olevansa oikeassa paikassa varsinkin, kun jo haastattelutilanteessa tuli erityisen hyvä käsitys tulevista työtovereista ja esimiehestä. Hienolta kuulostaa myös se, että työnantaja vastaa opiskelukustannuksista.
Sivusta katsoen tässä on oikein win-win -tilanne. Kim on saanut lahjana iloisen ja positiivisen mielen, jota ei rahalla voi ostaa eikä koulussa oppia. Hän on energinen ja säteilee lämpöä ja energiaa kanssaihmisiin.

Tiimi: Soile Norri, Kim ja Katja Jalkanen (oik.)

Kuten Kim, samoin on Katja Jalkanenkin pitkän linjan kliinisen työn osaaja, työvuosia on takana liki 20. Katja puolestaan on psykiatrisen hoitotyön alueelta, jonka alan hän valitsi jo nuorena tyttönä Hämeenlinnassa. Katjan uran yksi merkkipaalu oli  vastaavan sairaanhoitajan työ Janakkalan kunnan 20-paikkaisella vanhainkodin vuodeosastolla, joka kävi läpi mittavan muutosprosessin profiloituessaan lyhythoitoyksiköksi. Muutos vietiin läpi onnistuneesti ja tuloksena oli toimiva yksikkö ja tyytyväinen henkilöstö. Katja osaa muutoksen johtamisesta puhuttaessa koulutuksessakin vetää aina esimerkin hihastaan kuin taikuri jäniksen!
Kaksi vuotta sitten Katja teki rohkean liikkeen ja siirtyi töihin Kanta-Hämeen keskussairaalan akuuttipsykiatriselle osastolle, josta hän sai kesällä 2011 apulaisosastonhoitajan toimen. Osastonhoitajan kanssa hän toimii  työparina, henkilökuntaa on parisenkymmentä. Katja kertoo, että hänen työtään ohjaavat pehmeät arvot Tommy Tabermannin sanoin "tulla lujaksi ja pysyä pehmeänä". Katja on sitä mitä sanoo, aidosti ihmisistä välittävä positiivinen esimies.
Katso tarina Soile Norrista http://tamk-johtaminen.blogspot.com/2012/02/loimaa-mielessain.html
Seija Telaranta

Esimies, tee itse unelmasi!

Jos luet yhden johtamisen kirjan vuodessa, valitse Subir Choudhuryn Management 21C. Miksi valitsisit juuri tämän kirjan johtuu siitä, että sen sanomana on, että esimiehen tärkein kyky on pystyä unelmoimaan.
Miten tästä arjesta irrotat nyt unelman, varsinkaan, kun isot johtajat, joiden tulisi olla meille esimerkkeinä, ryvettyvät rumalla tavalla toinen toisensa jälkeen. Vielä valtion yhtiöissä ja ammattiyhdistysliikeessä, joissa tulisi olla ahneudesta vapaata ihmistä arvostavaa ja kunnioittavaa elämää.
Kun usko horjuu, ota siis käteesi tämä muistaakseni 2002 ilmestynyt ihana johtamisen kirja, jos Peter Druckerin kirjat ovat jo kuluneet puhki.
Subir Choudhury on 45-vuotias Michiganissa vaikuttava johtamisen guru, joka on erikoistunut laatuun ja varsinkin työkaluun nimeltä Six Sigma.

Subir Choudhury

Esimies ei löydä unelmaa unelmoimalla vaan tekemällä määrätietoisesti työtä sen eteen. Samalla tavalla kuin etsimme visiota, näkyä siitä millaisiksi haluamme tulla. Avainasia on avoin kommunikaatio. Juuri se, mikä näistä mainituista organisaatioista on puuttunut. Ei olla sanottu sanaakaan kahteen vuoteen!
Esimiehen tulee luoda sellainen ilmapiiri, että keskustelu on luonnollista. Kaikki puhuvat kaikkien kanssa, ovat avoimia ja pyrkivät aina syvempään ja laajempaan tasoon keskusteluissaan.Esimiehen tulee olla mukana ja osoittaa käytöksellään ja esimerkillään suuntaa. Keskusteluissa tulee ottaa esiin myös huonot ja kiperät asiat. Keskustelun tulee olla sekä horisontaalista että vertikaalista.Choudhury käyttää tästä nimeä Peoplistic communication. Sähköinen viestintä on väline, ihmiset ovat toimijoita.
Ruohonjuuritason koulutus on toinen keino saavuttaa unelma. Choudhuryn mukaan koulutuksen tulee koskea aina kaikkia työntekijöitä. Ketään ei saa jättää yksin tai ulkopuolelle. Pienikin tietotyhjiö herättää huonot tunteet ja vie organisaatiota taaksepäin, kauemmas unelmasta.

Estä tulipalot! Heti kun haistat savun, toimi. Et myöskään haista savua riittävän ajoissa, jos ovesi ovat suljetut.Vahingot jäävät pieniksi, jos et päästä liekkejä leimahtamaan. Arvosta henkilöstöäsi, kun se toimii näin. Asiakkaille ei myöskään saa koskaan tuoda esiin organisaation ongelmia. On esimiehen asia hoitaa resurssit niin, että kiire ei näy asiakkaalle.

Esimies on organisaation tuntosarvi ulospäin. Ympäristössä tapahtuu koko ajan. Seuraa kollegoitasi, kumppaneitasi, keskustelua mitä johtamisesta käydään, vertaile ja ota oppimasi käyttöön nyt. Uudista palvelutuotteitasi kuuntelemalla asiakkaita ja ei-asiakkaita. Uudista toimintatapoja, valitse uusia strategioita ja suunnittele uusia palvelutuotteita.
Sen avoimen tien päässä on se unelma, työpaikka jossa viihtyy sekä henkilöstö että asiakkaat.

Onni on pieninä palasina  maailmalla. Tänään minulla oli tosi iloinen päivä, jonka sai aikaan yksi ihminen. Minulle soitti Tukholman Sophiahemmetin johtaja, jolta olin pyytänyt johtajakoulutusryhmälle opintokäyntiä toukokuussa. Sitä positiivisuuden määrää, mikä hänestä välittyi. Olette sydämellisesti tervetulleita,  olemme järjestäneet teille ohjelman ja mitä syötte, milloin kahvit ja ehdittekö kaupoille ennen laivan lähtöä. Ajattelin heti, että ei olisi hullumpaa olla siellä potilaana, jos on noin positiivinen johtaja. http://www.sophiahemmet.se/default2.asp
Jaa hyvää mieltä ympäristössäsi, se palkitsee! 
Seija Telaranta

Mitä nyt kysytään?

Kevään koittaessa moni jo ajattelee syksyä. Koska alkaa seuraava johtajakurssi,  Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopinnot ja koska on hakuaika. Onneksi elämässä on vielä jotain, mikä ei ole muuttunut. Johtajakurssi 30 alkaa syyskuun 3. päivänä ja esite on juuri ilmestynyt palkkiin LUETTAVAA.Klikkaa siitä, niin saat vastauksen kysymyksiin yhdestä kohdasta.Hakuaika on toukokuu. Totta kai montaa mietityttää jaksanko aloittaa opiskelun työn ja perhe-elämän ohessa ja tuleeko vuodesta raskas.
Monet opiskelijat sanovat, että jos se ottaakin, niin paljon myös saa. On todella antoisaa opiskella muiden esimiesten kanssa ja seurassa, saada vertaistukea ja lohdutusta huonoina päivinä. Hyvinä taas kaikki onnistuu ja sujuu kuten muutenkin elämässä.

Johtajakurssi 29 strategian pyörteissä

Johtajakurssi 29 aloitti tammikuussa ja nyt ollaan edetty jo varsin pitkälle opinnoissa. Perusopinnot on suoritettu, taloushallinnon haastava opiskelu aloitettu ja tänään alkoi prosessijohtamisen opintojakso kahdella teoriapäivällä. Selvitimme mitä strategia on ja ennenkaikkea miten se jalkautetaan työyksikön henkilöstölle niin, että jokainen tuntee sen omakseen ja saa siitä rakenteen työlleen. Tutustuimme Kaplanin ja Nortonin sekä  Mintzbergin näkemyksiin asiasta. Ei niin helppoa mutta ei mahdotontakaan oppia.Itsenäinen opiskelu tapahtuu tiimeissä.

Marja Välimäki, Kirsi Sievinen, Taru Tamminen ja Eeva Nieminen

Aikuisilla ei suinkaan ole aikaa tehdä tiimitehtäviä iltaisin koululla vaan oppimisympäristö Moodlessa käydään valtaosa keskustelusta ja tehdään päätökset ja aikataulut. Siihenkin tottuu nopeasti ja syntyy iloinen vuorovaikutus tiimiläisten kesken kuten kuvasta näkyy.Eteenpäin mennään!
Seija Telaranta

Hämeenkyrön terveyspalveluita johtavat ammattilaiset

Keskellä kaunista perinnemaisemaa  kirkon naapurina on Hämeenkyrön terveyskeskus sekä Kurjenmäkikoti, jotka yhdessä muiden rakennusten kanssa muodostavat laajan palvelukokonaisuuden. Kurjenmäkikoti on 50-paikkainen vanhainkoti, jota tällä hetkellä johtaa sijaisena Johtamisen erikoistumisopinnot ryhmässä 29 aloittanut Kaisa Koivula. Kaisalla on haastava tehtävä siinäkin mielessä, että hän on vasta palannut töihin pitkiltä äitiys- ja hoitovapailta ja aloittanut opiskelun. Elämää helpottaa, kun kunta on myöntänyt koulupäivät palkallisina ja maksanut kurssimaksun.Me kouluttajat teemme puolestamme parhaamme, että opiskelu tuottaa osaamista työpaikalle.

Kaisa Koivula

Jos on kunnassa perinteitä Taata Sillanpäästä lähtien, niin on terveyspalveluissakin vahva johtamisen kulttuuri.

Kurjenmäkikoti

Johtava hoitaja on politiikastakin tuttu Tarja Soukko, jolla on esimieskokemusta monilla eri tasoilla sekä kätilö-terveydenhoitajan ja yhteiskuntatieteiden maisterin koulutus. Näkemystä ja kokemusta tarvitaankin, kun tulossa on kahden vuodeosaston mittava remontti sekä kuntauudistukset.Terveyspalveluihin luotetaan ja niillä on hyvä maine. Siitä kertoo sekin, että vakituisiin toimiin on hakijoita eikä varsinaista sijaispulaa ole. Lääkärien toimissa on vakituiset lääkärit mikä omalta osaltaan tekee toiminnasta selkeätä. Päivystys-yhteistyö Ikaalisten terveyskeskuksen kanssa sujuu hyvin ja sillä on jo pitkät perinteet, kuntalaiset ovat oppineet vuoroviikot ja aikataulut.

Anne-Maria Rantala, Tarja Soukko ja Sirkka Yli-Kyyny

Viime kädessä hyvän ilmapiirin ja positiivisen tunnelman perusta on  ammattimainen ja selkeä johtamiskulttuuri. Johtamisen erikoistumisopintojen alusta saakka, koko 20-vuotisen historian ajan, Hämeenkyrön terveyskeskuksen osastonhoitajat ovat kouluttautuneet esimiestehtäviin. Sirkka Yli-Kyyny, joka nyt toimii kahden vuodeosaston hallinnollisena osastonhoitajana taisi aloittaa ensimmäisenä. Eilen yritettiin joukolla muistella vuosilukuja, mutta ihan tarkkaa ryhmää ei enää saatu palautettua mieleen. Hallinnollisella osastonhoitajalla on vastuullaan kaksi vuodeosastoa, akuuttiosasto ja pitkäaikaisosasto sekä dialyysitoiminta.Se tarjoaa palveluitaan myös lähikuntien hoitoa tarvitseville. Molemmilla osastoilla on autonominen työaikasuunnittelu, joka on koettu hyväksi asiaksi. Monenlainen joustavuus työajoissa ja myös työajan määrässä ja erilaisissa työvuoroissa on nykyaikaa.
Molemmilla vuodeosastoilla päivittäistä toimintaa johtavat apulaisosastonhoitajat. Anne-Maria Rantanen toimii akuuttiosastolla ja hän suoritti johtamisen erikoistumisopinnot vuonna 2006.

Maarit Lepistö ja Maritta Tuominen

Poliklinikan ja ensiavun osastonhoitaja on Maritta Tuominen, joka kävi johtajakoulutuksen samoihin aikoihin kuin Sirkkakin. Poliklinikalla on paitsi lääkäreiden vastaanotot ja kiireellinen hoito, myös monenlaisia asiantuntijapalveluita ja asiantuntijasairaanhoitajien vastaanottoja, joista mainittakoon haavahoito, päihdetyö, sydänpotilaan ja diabetespotilaan vastaanotot sekä varsin mittava skopiatoiminta, gastroskopioita tehdään paljon. Yksi tällainen asiantuntijahoitaja on paitsi johtajakoulutuksen myös sydänpotilaan hoitotyön koulutuksen käynyt Maarit Lepistö, joka toimii myös Marittan sijaisena. Maarit kunnostautui viimekertaisessa Kuorosodassa Hämeenkyrön voittajajoukkueen tukijoukoissa Pirkanmaan Sydänlasten puolesta.
Terveys- ja hoivapalvelut ovat siis  koulutettujen johtajien asiantuntevissa käsissä, joista kaikkia en edes ehtinyt tavata yhden aamupäivän aikana. Paitsi asiaosaamista, näille kaikille johtajille on tunnusomaista positiivisuus, luonnollisuus, paikkakunnan olosuhteiden ja ihmisten tuntemus sekä ammattiylpeys. He ovat naisia paikallaan varmasti ja vakuuttavasti sillanpääläisessä hengessä.He ovat myös johtajakoulutuksen mannekiineja ja käyntikortteja, joista me kouluttajat olemme ylpeitä ja joita on ilo tavata.
Seija Telaranta

Hyvää naistenpäivää, johtajanaiset

Liljoja naisille

Sosiaali- ja terveysalan johtajanaiset ovat johtajien aatelia. Tulee aina mieleen kun seuraa miespuolisten, kylläkin eri alojen johtajien tapaa toimia.Olemme vastuuntuntoisia, kunniallisia ja toimimme aina henkilöstömme ja asiakkaittemme parhaaksi. Ei ole antaa kalliita lahjoja, kosteita luksusillallisia eikä asuntoja paraatipaikoilta. On tehtävä parhaansa henkilöstönsä eteen, jotta he jaksavat vaativassa ja raskaassa työssään.Ruusu teille jokaiselle!

Ja ilokuva johtajanaisille Barack ja Michelle Obamasta virkaanastujaisjuhlassa.Luin elämäkerrasta, että latinotanssit ovat Barackin juttu ja lantio on todella liikkuva.
Seija Telaranta

Kihniössä moni asia on onnekkaalla mallilla

Harvoin osuu kunnan esite  niin hyvin yksiin vierailijan tuntemuksen kanssa kuin Kihniön pienen kunnan terveyspalveluihin tutustumiskäynnillä tapahtui. Kunnan sivulla kysytään, haluatko elämääsi väljyyttä ja sellainen rauhallinen tunne tuli, vaikka palvelut ja  rakennukset ovat jo nähneet monet vaiheet kunnan historiassa. Kihniön itsenäinen elämä on alkanut 1917 ja terveyspalveluiden osalta on oltu myös Parkanon kanssa yksissä, mutta ei enää nykyään. Kihniössä on asukkaita vähän reilu 2000. Vuonna 2009 tehdyn  tutkimuksen mukaan Kihniön terveys- ja palvelukeskus tuotti palvelut tehokkaimmin Suomessa ja Aamulehden jokin aika sitten tekemän kartoituksen mukaan Kihniössä asuvat Pirkanmaan onnellisimmat vanhukset.

Helinä Luoma vas. ja Leila Pusa oik.

Ei jäänyt ollenkaan epäselväksi miten suuri merkitys on laitospalveluiden ja avohoivan vahvoilla johtajanaisilla, Helinä Luomalla ja Leila Pusalla sekä hyviin tuloksiin että miellyttävään ilmapiiriin. Helinä on aloittanut tammikuussa Johtamisen erikoistumisopinnoissa ryhmässä 29 ja Leila viime syksynä ryhmässä 28.
Helinä on 33-paikkaisen vuodeosaston vastaava sairaanhoitaja toimien 40-päisen henkilöstön esimiehenä. Leila puolestaan vastaa vanhusten palveluasumisesta ja avohoidosta koko kunnan alueella.
Helinä Luoma on valmistunut sairaanhoitajaksi Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksesta ja on toiminut siitä lähtien Kihniön kunnassa. Hän on saanut reumahoitajan koulutuksen Heinolassa ja vastasi pitkään reumapotilaiden vastaanottotoiminnasta kunnassa. Hän on myös kouluttautunut hemodialyysihoitajaksi. Hemodialyysi on Taysin satelliittitoimintaa ja muutama muukin sairaanhoitaja on Helinän ohella koulutettu siellä. Hemodialyysi onkin kunnalle myös tulon lähde, sillä omien kuntalaisten lisäksi palvelua tarjotaan lähikuntiin. Johtava hoitaja Tuija Koposen poissaollessa Helinä toimii myös hänen sijaisenaan.

Terveys- ja palvelukeskuksessa on myös uima-allas

Leila Pusa aloitti uransa jo 15-vuotiaana kesäapulaisena Kihniön terveyskeskuksessa. Hän tunsi alan heti omakseen ja käytyään apuhoitaja-koulun Porissa hän sai vakituisen toimen vanhainkodilta. Hän teki vuosia töitä myös kotihoidossa ja lasten vartuttua halu jatkaa opintoja heräsi. Hän suoritti Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajan tutkinnon ja siirtyi valmistuttuaan nykyiseen tehtäväänsä vastaavaksi sairaanhoitajaksi.Tuntui niin hyvältä kuunnella rauhallisia esimiehiä, joilla oli asiat hallinnassa positiivisella ja varmalla tavalla. He ovat aidosti sisällä toimintaympäristössään ja tekevät ratkaisut inhimillisellä ja viisaalla tavalla.

Satu Asumaniemi ja Päivi Liukku

 Matkani jatkui Kankarinkylään, huikean kauniin Kankarijärven rantaan, missä toimii Rantaniitun palvelukoti, yksityinen vuonna 2000 perustettu palvelukoti vanhuksille ja vammaisille. Rantaniitussa on koti 10 asukkaalle ja samaan yritykseen kuuluu myös palvelukoti ja päivätoimintakeskus Kihniön Nerkoolla, jossa on myös 10 asukaspaikkaa sekä Koskueen kylässä Jalasjärvellä 13-paikkainen koti. Johtaja on Satu Asumaniemi, joka on ennen yrittäjäksi ryhtymistään toiminut ylihoitajana sekä yhdistetyssä Kihniö-Parkano terveyskeskuksessa että Kihniössä.Päivi Liukku on Rantaniittukodin vastaava sairaanhoitaja ja hän on aloittanut Johtamisen erikoistumisopinnot ryhmässä 29 tammikuussa.
Asukkaat näihin koteihin tulevat kaikkialta Suomesta, lähinnä kuntien sosiaalitoimiin pidettävien yhteyksien kautta. Jos luonto voi parantaa, lohduttaa ja tuottaa hyvän mielen ihmiselle, niin Kankarijärven ranta sen kyllä tekee. Vastarannalla on Pyhäniemen hiekkarannat ja kodissa on omaa rantaa ja pihaa nauttia luonnosta. Kodin elämä onkin tavallista arkea, jossa ruoka valmistetaan itse, huomioiden vuodenajat ja juhla-ajat. Heti kun säät sallivat siirrytään ulkoilmaan. Ruoanlaitto ja leipominen onkin mukavaa tekemistä. 7-henkinen henkilökunta on monitaitoista ja jokaisella on omaa osaamista erilaisiin kotiaskareisiin.

Kuvissa Rantaniitun piha-aluetta kesäasussaan ja esimerkki asukkaan huoneesta.

Päivi Liukku on valmistunut sairaanhoitajaksi PIRAMKista ja valmistumisensa jälkeen hän on kiertänyt eri puolilla Suomea miehensä töiden mukana.Mielenterveystyö alkoi kiinnostaa jo opiskeluaikana kun hän työskenteli Vanhan Vaasan oikeuspsykiatrisessa sairaalassa. Matka jatkui Mikkeliin, missä vuorossa oli Moision sairaalan masentuneiden osasto ja erilaisia haasteellisia osastoja ja toimenkuvia.
Päivi hoiti lastaan kotona kolme vuotta ja aloitti nykyisessä työssään alkuvuodesta 2010.Esimiestyö ei ollut käynyt mielessä, mutta kun työnantaja kannusti rauhallisesti ja kärsivällisesti, esimiestyön laaja-alaisuus ja haasteellisuus onkin tuntunut mielenkiintoiselta. Kankarijärvelle eivät julkiset kulkuneuvot kulje, joten henkilöstön saatavuus varsinkin "sairaina" aikoina vaatii huomiota. Työilmapiiri on puntari jonka mukaan paljon eletään.Kannustaminen, keskustelun jalo taito, joustavuus ja avoimuus ovat avainasioita.Päivi pitää säännöllisiä henkilökuntapalavereja ja ottaa henkilöstön mukaan jo suunnitteluvaiheessa kehittämiseen ja muutoksien läpivientiin.Laatujärjestelmää on aloitettu luoda Hyvis-hankkeen puitteissa, joka nähtiin välttämättömäksi ja tärkeäksi.
Jos kärsit ruuhkista ja haluat elämääsi väljyyttä tai  haluat kotoisan vanhuuden, Kihniö on vaihtoehto!
Seija Telaranta

Tähti Pohjanmaan taivaalta

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä on ylimpänä johtajanaan ministeri Paula Risikko. Hän on syntynyt vuonna 1960 ja alan koulutuksia riittää. Hän valmistui sairaanhoitajaksi Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksesta, erikoistui ja opiskeli sairaanhoidon opettajaksi. Sen jälkeen terveydenhuollon maisteriksi Kuopiossa ja  terveystieteen tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 1997. Hänen väitöskirjansa on nimeltään Sairaanhoitajan työn nykyiset ja tulevaisuuden kvalifikaatiovaatimukset.

Sairaanhoitajien koulutussäätiö on palkinnut hänet vuonna 2011 Venny Snellmannin tunnusapurahalla ansioituneena sairaanhoitajien kouluttajana ja koulutuksen kehittäjänä. Väitöskirjassaan hän kuvaa sairaanhoitajan työn vaatimuksia ja tulevaisuutta seuraavasti: "Sairaanhoitajan työn vaatimuksissa korostuvat ihminen ihmiselle -vaatimukset: vuorovaikutusvalmiudet, empaattisuus, ystävällisyys, vastuullisuus, huolenpito, ihmisen monien ongelmien kokonaisvaltainen kohtaamis- ja auttamisvalmius ja muutoksen hallinta". 
"Tulevaisuudessa painottuvat entistä enemmän moniammatilliset yhteistyövalmiudet, tutkimus- ja tiedonhankkimisvalmiudet, johtamisvalmiudet ja potilaan itsehoitoa tukevat valmiudet"

Aika  hyvin nähty jo viime vuosituhannella! Väitöskirja on kokonaisuudessaankin edelleen käyttökelpoinen ja valaisevaa luettavaa.

Vaasan vaalipiirin kansanedustajaksi hänet valittiin vuonna 2003, Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtorin paikalta. Vanhasen toisen hallituksen perusalveluministeriksi hän tuli vuonna 2007 ja jatkoi samassa tehtävässä Mari Kiviniemen hallituksessa. Kataisen hallituksessa Paula Risikko otti vaativan sosiaali- ja terveysministerin postin.Voiko ministeri olla paremmin koulutettu tehtäväänsä kuin Paula Risikko? Hän on asiantuntija isolla Aalla.Voimme kaikki olla hänestä ylpeitä. Nainen lakeuksilta, joka on aidosti murretta myöten pohjalainen vahva johtaja.
Muistan aina, kun me hallinnon opettajat kokoonnuimme Seinäjoelle vuosia sitten. Pääluennoitsija oli estynyt ja paikalle tuli vararehtori Paula Risikko. Odottelimme vähän ihmeissämme, kun ei oltu kuultu moista nimeä. Mutta kuiske kuului. Komeat häät oli pidetty vuosituhannen vaihtuessa, siksi nimenmuutos. Ja ovesta astui kaunis elegantti nainen korkkareissaan ja otti tilan haltuun. Hän oli tähti, kaikki sen vaistosimme ja siitä se ura sitten urkenikin. Hyvä Paula!
Seija Telaranta

Kulttuuritaloja johtavat naiset

Nyt löytyy seurattavia johtamisen esikuvia oikein roppakaupalla myös Suomesta. Sosiaali- ja terveysalan johtajat voivat hyvin ottaa oppia ja saada vaikutteita näiden vahvojen naisten urista ja seurata heidän tapaansa johtaa.Helsingin Musiikkitalon johtajaksi valittiin Katja Leppäkoski, nelikymppinen Pori Jazzin festivaalijohtaja. Mielenkiintoista valinnassa oli, että hän ei edes hakenut paikkaa, hänet löysi head hunter.

Katja Leppäkoski

Musiikkitalon toimitusjohtajaksi oli hakenut 80, joten pulaa ei ollut. Minusta valinta antoi positiivisen viestin, ihan aidosti haettiin sopivaa johtajaa. Hänellä ei ole taakkanaan entiset johtajat, sillä Helena Hiilivirta ja Kenneth Katter olivat irtisanoutuneet tehtävistään. Riitaisissa tunnelmissa, mikä tietysti luo paineita uudelle johtajalle.

Paulina Ahokas

Suomen parhaaksi valittu kongressikeskus Tampere-talo houkutteli heti Paulina Ahokasta kun tieto Kalervo Kummolan lähdöstä tuli julkisuuteen. Paulina Ahokas on pitkän linjan musiikki-business johtaja, joten kokemusta ja näkemystä löytyy. Gloria-lehdessä (maaliskuu 2012) hän kuvaa aloitustaan näin: "On fantastista johtaa asiantuntijaorganisaatiota ja nähdä joka päivä upeita tuotantoja". Johtamisessaan hän keskittyy säilyttämään sitä, mikä on vahvaa ja hyvää sekä tekemään ohjelmistosta sellaisen, että kriittisinkin kulttuurin kuluttaja tulisi kahdesti vuodessa Tampereelle, koska ohjelmistossa on tarjolla  "pakko nähdä -tapahtumia".

Johanna Tolonen

Finlandia-talon johtoon on tullut Johanna Tolonen. Hänelle on jo kertynyt johtajakokemusta Villin Pohjolan ja Arktikum-palvelu Oy:n toimitusjohtajana. Hänet valittiin runsaasta hakijajoukosta ja hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.Hänen johtajakautensa motto on, että Finlandia-talo on olemassa asiakkaita varten.
Ihan sama motto se on meilläkin hyvinvointipalveluissa. Tuotamme palvelutuotteita joita asiakas haluaa ostaa. Kulttuuripalveluilla on myös sama tavoite kuin  sosiaali- ja terveyspalveluissa, tuottaa hyvinvointia.

Päivi Rytsä

Päivi Rytsä johtaa Turun Logomoa, VR:n vanhaan konepajaan rakennettua kulttuurikeskusta.Hän on koulutukseltaan myös kauppatieteilijä ja hän on työskennellyt monissa hankkeissa sekä luovissa yrityksissä.

Harvoin sattuu näin merkittäviin tehtäviin samanaikaisesti neljä suurinpiirtein samanikäistä naista. On todella mielenkiintoista nyt seurata, kuinka he onnistuvat ja profiloituvat johtamistaidoissaan ja vievät näitä hienoja taloja menestykseen.Millä tavalla he kunnostautuvat henkilöstöjohtajina, saavat yhteistyökumppaneita ja pystyvät houkuttelemaan asiakkaita. Täytyy olla paljon tuntosarvia tulevaisuuteen jotta tuotteista, ohjelmistoista tulee sellaisia mitä kansa haluaa, sillä kilpailu on kova sekä asiakkaista että valovoimaisista tähdistä. Talous on suurennuslasin alla, voittoa on tultava, jotta pystytään uudistumaan. Johtaminen tarvitsee esikuvia, tässä neljä upeata naisjohtajaa!
Seija Telaranta