Koulutus kannustaa rekrytoimaan ja rekrytoitumaan

Opiskelu johtamisen koulutusohjelmassa on ollut meille opiskelijoille itsetutkistelun aikaa. Se on herättänyt pohtimaan, olenko jo siinä ammatissa, missä tulevaisuudessakin haluan toimia? Saanko nykyisessä työssäni hyödyntää kaikkea oppimaani? Toisaalta koulutus on antanut myös lisävalmiuksia ja esimiestehtävissä toimiville rekrytointiin sekä esimiehenä toimimiseen.

Avointen työpaikkojen ilmoitukset ovat olleet meidän opiskelijoiden keskuudessa kovin luettuja. Niistä on poikinut myös innostumisia, työnhakua ja pitkälle edenneitä prosesseja. Työnhakuprosessi on yksi loistava keino oppia tuntemaan itseään vielä enemmän. Esimiestehtävään hakiessa prosessi pakottaa pohtimaan ja vastaamaan kysymyksiin: Millainen johtaja minä olen? Mikä on minulle ominainen tapa toimia johtajana?

Työnhakuprosessi esimiestehtävään on usein perusteellisempi kuin perinteinen työhaastattelu. Haastattelijoita on usein enemmän kuin yksi ja haastattelutilanteessa on hyvä varautua yllättäviin käänteisiin, kysymyksiin joita ei osaa ennakoida tai keskustelukielen vaihtumiseen esim. ruotsin kielelle. Usein haastattelujen perusteella valitaan hakojoiden joukosta muutama/muutamia, joiden soveltuvuuteen rekrytoija haluaa perehtyä paremmin. Tässä vaiheessa työnhakuprosessiin saattaa tulla mukaan ulkopuolinen asiantuntija, joka tekee tilaajasta riippumattomia soveltuvuusarviointeja. Soveltuvuusarviointeja tekevät useat eri yritykset, yhtenä mm. Työterveyslaitos. Soveltuvuusarviointi on erittäin pitkäkestoinen ja raskas päivän kestävä testi, joka pitää sisällään matemaattisia, psykologisia, kielellisiä ja esiintymisvalmiutta selvittäviä tehtäviä. Jo päivän pituus ja rankkuus testaa esimieheksi haluavan sinnikkyyttä, kärsivällisyyttä sekä väsymyksen sietoa.Tehtäviä on monenlaisia ja niitä on paljon, joten uupuminen päivän kuluessa on hyvin tyypillistä. Lisäksi arvioijat tekevät haastatteluja ja kielellisiä testejä. Soveltuvuusarviointipäivän pohjalta ulkopuolinen arvioija toimittaa työn tilaajalle oman arvionsa hakijoista. Rekrytoija tekee silti itse viime kädessä valintansa siitä, kuka hakijoista tehtävään valitaan.

Jos työnhakuprosessissa pääsee niin pitkälle, että saa osallistua soveltuvuusarviointiin, on se myös erittäin rikastuttavaa hakijalle itselleen. Tehtävät herättävät ajattelemaan ja pohtimaan juuri esimieheltä ja johtajalta vaadittavia ominaisuuksia. Testissä tulee olla ehdottomasti oma itsensä, näytellä ei voi. Testissä käynyt saa myös itse psykologin antaman valmennuksellisen palautteen, jonka avulla voi kehittää itseään, tulee sitten valituksi tai ei.

Juha Viirilän taulu omalta seinältä

Johtamiskoulutus on kasvattanut meidän opiskelijoiden itseluottamusta, kehittymishalua ja kovaa tahtoa pyrkiä työelämässä eteenpäin. Sosiaali- ja terveysalan Kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma on vielä melko vieras työnantajille, mutta tarjoaa loistavaa käytännönläheistä johtamisosaamista meille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Usein kuitenkin työnhaussa joudumme törmäämään tilanteeseen, jossa pidempi työkokemus on ratkaisevin tekijä henkilöstövalinnoissa. Rekrytoijilla tulisi olla rohkeutta antaa vastuullisia tehtäviä nuorille, innokkaille ja innovatiivisille uuden ajan johtajille. Työnantajan tulisi aina laittaa valinnan hetkellä vaakakuppiin kaikki hakijan eduksi luettavat seikat; pelkkä pitkä työkokemus ei välttämättä takaa parasta henkilöä haettuun tehtävään. Joskus nuoremmilla on koulutusta, näkemystä,  innostusta ja kovaa paloa näyttää, vain se pitkä työhistoria esimiestehtävistä puuttuu. Uskallusta teille työnantajat ottaa kokemattomampia hakijoita johtotehtäviin. Tulette hämmästymään pätevyyttämme!

Jyrä-tiimi
Kehittämisen ja johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ryhmä 10