Yhteiset pelisäännöt työpaikalla

Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen on tunnettu ja arvostettu kouluttaja ja kirjailija. Kuukausi sitten häneltä ilmestyi uusi kirja johtamisen ja esimiestyön alalta. Esimiestyön vaikeus ja viisaus (WSOYpro 2011) on Järvisen kuudes kirja. Kaikki käsittelevät esimiestyötä käytännön läheisesti ja osuvien esimerkkien avulla. Niissä on "psykologinen" viitekehys, tietysti, kirjoittajan taustasta johtuen. Ne ovat kaikille esimiehille tärkeätä luettavaa, sillä esimiehellä on oltava myös psykologinen osaaminen työkalupakissaan. Oma suosikkini on 1998 ilmestynyt Esimiestyö ongelmatilanteissa.

Tämän vasta ilmestyneen kirjan tavoitteena on, että lukija ymmärtäisi entistä paremmin ihmisten ja työyhteisöjen käyttäytymistä. Kiinnostavaa on, milloin esimiehen ei kannata toimia järkevällä tavalla ja milloin on viisasta ottaa tunteet käyttöön ja vedota  mielikuviin ja toiveisiin. Sisällyksen otsikot tässä 168-sivuisessa kirjassa ovat seuraavat:

Miksi ihmiset eivät käyttäydy vastuullisesti ja aikuismaisesti?

Miksi muutokset ovat niin vaikeita?

Organisaation tyypilliset hullutukset.

Hankalat yksilö ongelmat.

Palautteen antamisen ja vastaanottamisen vaikeus.

                                          Esimiehen  viisaus ja nöyryys.

Sisältö kattaa mielestäni hyvin ne alueet, joiden kanssa esimies on päivittäin tekemisissä ja joihin hänen on  jatkuvasti kiinnitettävä huomionsa.Yksilöongelmia käsitellään myös tässä kirjassa laajasti. Narsismia, elämäntapa- ja päihdeongelmia sekä kriisejä ja mielenterveysongelmia. Esimies tarvitsee paljon tietoa, taitoa ja kokemusta juuri näissä vaikeissa asioissa, joten on paikallaan, että niitä kerta toisensa jälkeen nostetaan esiin. Tietysti joskus kaipaisi myös sellaista kirjaa, jossa käsiteltäisiin iloisia, positiivisia ja työhönsä sitoutuneita ihmisiä. Jos koko ajan ollaan ongelmien ja ongelmaisten ihmisten syövereissä, miten muut jaksavat.Jos hyvää työtä ei huomata ja sitä pidetään joidenkin kohdalla itsestään selvyytenä vuodesta toiseen, katkeaa näiden "tähtipelaajienkin" selkäranka. Tarvitsemme keinoja myös vahvistaa vahvoja ja pitää heidän mielenkiintonsa yllä.
On luotava oikeudenmukainen, avoin  ja kannustava palkitsemissysteemi. Samoin on luotava yhteiset pelisäännöt, joihin kaikkien on sitouduttava. Järvisen kirjassa käsitellään työyhteisön pelisääntöjä ja korostetaan esimiehen vastuuta niiden laatimisessa ja noudattamisen valvonnassa. Ei pidä myöskään  lipsua  pelisäännöistä niin, että toisille ne ovat voimassa ja toisille eivät.

Pelisäännöt ovat yhteisön näköiset...

 Pelisäännöt on laaja paketti, jossa työyhteisökohtaiset pelisäännöt ovat yksi osa kokonaisuutta. Lisäksi on ulkopuolisia ohjeita, kuten lait ja viranomaisohjeet, eri ammattikuntien eettiset koodit sekä laatujärjestelmän hyvinkin tarkat työ-ohjeet ja tehtävänkuvaukset.
Kannattaa lukea Järvisen kirja!
Seija Telaranta

Joululukemista

Tänään on ilmestynyt Tarinoita blogien käytöstä -verkkojulkaisu Tampereen yliopistossa, Joanna Kalalahden toimittamana. Siinä on artikkelini tästä blogista:
http://tampub.uta.fi/tulos.php?tiedot=820

Tarinoita....

Tiivistelmä:

Tarinoita blogien käytöstä -julkaisu sisältää yhdeksän erilaista tarinaa kirjoittajiensa omista bloggauskokemuksista ja blogien käyttötavoista. Osa kirjoittajista on jo kokeneita bloggaajia, osa vasta aloittelijoita. Osa heistä on vielä työelämässä, osa jo eläkkeellä, ja blogien käyttökokemukset kumpuavat niin työstä kuin vapaa-ajaltakin. Julkaisu pyrkii kansantajuisten, tarinamuotoisten ja helppolukuisten tarinoidensa kautta tukemaan perinteiseen tyyliin kirjoitettua opasmateriaalia paremmin blogin perustamista vasta harkitsevia lukijoita. Julkaisu avaa myös kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle blogien käytön motiiveita, blogien kautta saatuja hyötyjä sekä bloggaamisen haasteita.
Tarinoita blogien käytöstä -julkaisun tarinat tuovat esiin myös jotakin olennaista ajastamme ja toimintaympäristöstämme. Blogit eivät ole vain välineitä, joilla toteuttaa erilaisia asioita, vaikka ne soveltuvat toki mainiosti siihenkin. Blogitarinat tuovat näkyväksi sen, että fyysinen ja käsin kosketeltava maailma jatkuu aivan yhtä todellisena myös verkossa. Verkkomaailma ei ole reaalimaailman vastakohta, vaan nämä kaksi maailmaa sijoittuvat samalle jatkumolle tarjoten uudenlaisia toiminnan, tekemisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia kaikenikäisille - vaikkapa sitten blogin kautta.
Seija Telaranta

Säästöpeliä vanhuspalveluissa

Ruotsista kuuluu taas kummia. Carema Care, joka  Suomessa on tunnettu Ambean/Mehiläisen nimellä, on taas aamun otsikoissa sekä Expressenissä että Aftonbladetissa. Caremassa on kehitetty kilpailu siitä, kuka tai mikä yksikkö eniten säästää vanhusten hoivassa.

Tämän annoksen voi jakaa kolmelle!

Henkilöstöä valmennetaan säästöihin pelin avulla. http://www.aftonbladet.se/nyheter/article14114666.ab
Tutustu peliin ylläolevan linkin kautta. Sinänsähän on hyvä, että asioista keskustellaan. Peli voi olla kehittävä tapa nostaa esiin asioita, joista muuten ei puhuta. Mintzberg sanoo strategian kohdalla, että jos et koskaan kuule henkilöstösi puhuvan strategiasta  tai sen toteuttamisesta, se kertoo siitä, että henkilöstösi ei tunne sitä. Voisi ihan hyvin ajatella, että jos et kuule puhuttavan hoivan periaatteista, tavasta tehdä hoitotyötä, ei sitä paljon mietitäkään.
Negatiivisen tästä asiasta tekee se, että henkilöstöä on erityisesti ohjastettu kilpailemaan kustannusten vähentämisestä ja esitetty kohteita. Näin joulun alla ei tunnu hyvältä, kun puhutaan vanhuksen perusasioista ja oikeuksista vain raha mielessä. Tässä Careman ohjeet:  ruoasta voi säästää niin, että tilataan kymmenelle vanhukselle vain seitsemän annosta. Vaippojen kulutus on aivan "mahtava" säästökohde samoin se, ettei tehdä hälytyksiä kalliisiin päivystyspalveluihin muuta kuin pakon edessä.

Säästäminen ei ole pahasta, mutta jos se tehdään kohtuuttomien voittojen tähden, ollaan hakoteillä. On todella tärkeätä tarkastella hoivapalveluiden järjestäjien taustoja ja omistussuhteita ja miettiä mitä merkitsee, kun rahoittajana on kansainvälinen pääomayhtiö, jonka tavoitteena on maksimoida voitto. Nämä Ruotsin tapahtumat kertovat siitä karua kieltään. Yleinen mielipide on noussut Caremaa vastaan.

Tässä kohdassa suosittelen lukemaan Peter Druckerin kirjan Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen (Talentum 2008). Se antaa näkökulmaa pohtia sitä, miten koulutusta, terveyspalveluita, vanhusten hoivaa ja muita vastaavia perusasioita pitäisi tuottaa ja toteuttaa siten, että eettisyys toteutuu.
Kannattaa myös seurata kirjoituksia hoivapalveluyrityksistä. Palveluiden tuottajien ja esimiesten tulee tuoda esille asiakaskokemusten mittaamista ja tuloksia, henkilöstön hyvinvointia ja talouden tunnuslukuja, jotta pystytään luomaan oikea kuva hoivapalvelun tuottajasta. Mitä avoimempaa ja läpinäkyvämpää toiminta on, sen vähemmän on mahdollisuutta joutua ikävään valoon. Tässä blogissa on kaksi artikkelia Esperistä tältä syksyltä vierailijakokemuksena (oikealla palkissa kohdassa KJ11 YLEAMK) samoin artikkeli Ikaalisten Luhatuulesta kesältä 2011, http://tamk-johtaminen.blogspot.com/2011_07_01_archive.html
Seija Telaranta

Johtajakurssille 29 on valittu opiskelijat

Joulutonttu on tuonut postia kaikille tammikuussa 2012 alkavalle johtajakurssille hakeneille. 98:sta hakijasta mahtui opiskelemaan vain 22. Valta-osa joukkoon päässeistä tulee Pirkanmaan alueelta, mutta joukkoon mahtuu jokunen pohjalainen ja myös Helsingin suunnasta olevia. Tällä kertaa hakijoiden joukossa oli paljon miehiä, tuntuma on, että enemmän kuin koskaan ja valituiksikin tuli 5. Se on ainakin ennätys! Enemmistö valituista edustaa terveysalaa, kuten hakijoistakin, sosiaalialalta tulee 8 opiskelijaa.Terveysala on edustettuna monipuolisesti, sillä pohjakoulutus on tosi monelta alueelta: psykiatrinen hoito, laboratorio, terveydenhoito, sis.kir, ensihoito jne.  Varalle on valittu seitsemän. Johtajakurssilaiset,  kuten muutkin aikuiset opiskelijat, elävät elämänsä ruuhkavuosia haastavan työn ja perhe-elämän ja vaativien opintojen keskellä. Vaikka halu olisikin kova, joskus voivat elämän realiteetit olla sellaiset, ettei voikaan ottaa vastaan arvokasta opiskelupaikkaa. Jos näin käy, kutsumme varasijoilta välittömästi. Seuraa siis postiasi!

Valkoisen talon Joulutervehdys Facebook-ystäville

 Rauhallista Joulun odotusta, Seija Telaranta

Johtaja, ole itsellesi armollinen

Johtajan työ on raskasta, samalla myös kohottavaa ja palkitsevaa. Erityinen huoli johtajan on kiinnitettävä omaan jaksamiseensa, koska kaikki organisaatiot elävät vaikeita aikoja. Ei voida oikeastaan sanoa, että nyt on kriisi. Johtajan on totuttava siihen, että kriisi on päällä jatkuvasti. Jos se ei ole sisäinen, se on ulkoinen ja monta kertaa molemmat yhdessä.

Merkel ja Sarkozy ja eurokriisi

Johtajan on pystyttävä vastaamaan sekä ulkoisiin että sisäisiin paineisiin arkityössään. Jotta hän tähän pystyy, hänen on ensin kyettävä johtamaan itseään, ajatteluaan ja tunteitaan.Itsensä johtaminen on jokaisen johtajan "kuntotesti". Jos et hallitse aikaasi, tehtäviäsi ja tunteitasi, et voi menestyä.Älä siis uhraa itseäsi työlle vaan nouse hallitsemaan työtäsi. Monissa aihetta käsittelevissä artikkeleissa ja kirjoissa esitellään vino pino ohjeluetteloita siitä, kuinka se tehdään. Yksi suosituimmista on tässäkin blogissa moneen kertaan mainittu Stephen Coveyn kirja Tie menestykseen.
Joulun alla kun on pakko puhdistaa toimintaympäristönsä menneestä, käteeni osui Harvard Business Review, heinä-elokuu 2009. Leadership in a Permanent Crisis -artikkelissa on esitetty  työkalupakki johtajalle, jotta hän selviää työssään:

• Anna itsellesi lupa olla sekä optimistinen että realistinen. Kun olet molempia, et putoa kyynisyyteen etkä vajoa pessimismiin.
• Etsi itsellesi turvapaikkoja, joissa voit katsoa asioita kauempaa,  eri valossa ja eri  näkökulmasta.Turvasatama voi olla toimintaa, esim. liikuntaa taikka sitten rauhallinen tila, jossa voit tehdä  kysymyksiä itsellesi; "puskenko väkisin ja onko vaara, että  henkilökuntani lamaantuu paineiden alla, arvostanko muita ja heidän tekemiään uhrauksia todella"?
• Hanki itsellesi uskottuja, joiden kanssa voit keskustella vapaasti, sellaisia, jotka ovat työsi ulkopuolelta.Tärkeä kriteeri uskotullesi on, että hän välittää enemmän sinusta kuin esiin nousevista asioista.

Perhekin voi olla uskottusi

•  Tuo enemmän tunnepuoltasi esiin myös työssäsi. Sopiva määrä tunnetta on hyvä "työkalu" muutokselle, varsinkin, jos osaa käyttää sitä tasapainossa itsevarmuuden kanssa.Sama asia on esillä eri yhteydessä myös Sinisen meren strategiassa. Jos tuote tai palvelu vetoaa liikaa asiaan, on kylmä, siihen kannattaa lisätä tunnetta. Artikkelissa sanotaan, että varsinkin naisjohtajat  pelkäävät näyttää tunteitaan, he pelkäävät sen syövän uskottavuutta. 

Lisää tunnetta kuten Obamat

• Älä uppoudu rooliisi johtajana liikaa. Siitäkään huolimatta, että se elämäsi tärkein asia tai se on sitä muille. Jos panet liikaa munia yhteen koriin, olet haavoittuvainen muutoksissa etkä pysty näkemään vaihtoehtoja.

 Ei kannata myöskään unohtaa sitä, että monet pienetkin asiat muuttuakseen vievät paljon aikaa, jopa koko urasi ajan. Siksi onkin otettava ajasta vaarin, myös omastaan ja oltava itselleen armollinen.
Seija Telaranta

Huipputiimi ja kuinka se rakennetaan

Parhaillaan Suomessa elokuvateattereissa pyörivä, Bennett Millerin ohjaama elokuva Moneyball, on huikea johtamisen oppitunti.

Elokuva perustuu Michael Lewisin kirjoittamaan kirjaan 2000-luvun alussa.Elokuva on mitä parhain jännitysnäytelmä, mutta innostustani lisäsi myös se, että tämä oli oikein osuva käytännön esimerkki siitä, kuinka punaisen meren strategiasta siirryttiin siniselle merelle ja onnistuttiin uudella strategialla. Sinisen meren strategia on W.Chan Kimin ja Renée Mauborgnen kirjoittama kirja vuodelta 2009 (Talentum), jossa uudenlainen tapa johtaa ja luoda menestystä esitellään myös esimerkkien avulla. 
Elokuvassa Oakland A -baseball joukkuun johtajaksi tulee Brad Pitt. Joukkue on aivan pohjamudissa ja siitä syystä myös talous romahtanut. Tähtipelaajat äänestivät jaloillaan ja käsissä oli surkea tilanne.
Ei ollut mitään mahdollisuutta kilpailla punaisella merellä ja saada huippupelaajia. Siksi olikin otettava uusi strategia. Tietokonenörtti, jota elokuvassa näyttelee Jonah Hill, ryhtyi hakemaan markkinoilta pelaajia, jotka tavalla tai toisella olivat ajautuneet pois tähtien joukosta, heidän osaamistaan ei ollut osattu hyödyntää tai he olivat sairastelleet ja saaneet vammoja.

Brad Pitt ja Jonah Hill. Kuva Helsingin sanomat

Oli myös opettavaista nähdä, mihin toivottomuuteen eilisen taivaan tähdet olivat ajautuneet kun ura oli hiipumassa. Kun tuli kutsu Oakland A:n riveihin, he laittoivat itsensä likoon ja taistelivat hurjasti joukkueen eteen. Tässä on jälleen yksi opetus jokaiselle johtajalle. Analysoi, miten nostat pudonneen "helmen" ja annat hänelle uuden tilaisuuden. Ihmisessä on uskomaton voima, kun häntä pidetään jonain, hän pääsee näyttämään.
Johtajan tehtävä ei ole helppo. Kun Oakland A uuden tiiminsä innolla alkoi päästä voittoputkeen ja kaikkien hämmästykseksi saavutti 20 voittoa perätysten, paljon ehti tapahtua. Potkuja annettiin mennen tullen ja uusia tietokonelöytöjä palkattiin riveihin. Valmentajan ja johtajan välillä oli jatkuvaa taistelua pelaajista ja peluuttamisesta. Yllätykset seurasivat toistaan. Paljon ei tunteita ajateltu, kun muutama minuutti ennen peliä kerrottiin, että riisu pelipaita, sinut on myyty! Ei tällainen ole mikään ihanne, mutta pientä opetusta siihenkin sisältyy. Meillä ei olla totuttu pikalähtöihin ainakaan julkisella puolella, mutta liikkuvuutta pitäisi lisätä. Määräaikainen johtajuus on hyvä asia johtajalle, työntekijälle se tarkoittaa ammattiosaamisen laajentamista ja oppimista eri tiimeissä ja työpaikoissa. Määräaikainen johtajuus: http://tamk-johtaminen.blogspot.com/2011/03/maaraaikainen-johtajuus.html
Moneyball on loistava johtamisen oppitunti viihdyttävällä tavalla. Samalla opit myös Sinisen meren strategian huomaamattasi!
Seija Telaranta

Oli elämys olla vieraana Eskilstunan kaupungintalolla

Eskilstunan kaupungintalo

Valtuustosali tarjosi arvokkaat puitteet

Johtajakurssi 27, jolla huomenna on valmistujaisjuhla sekä osa kahdesta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ryhmästä, saimme nauttia upeasta miljööstä ja kunnan johdon esityksistä Eskilstunan matkallamme. Oli myös todella antoisaa tavata ruotsinsuomalaisia, jotka olivat merkittävissä asemissa kunnan johdossa. Meidät otettiin todella ystävällisesti vastaan, tuloomme oli varauduttu ja tunnelma oli lämmin ja kohottava. Kunnanjohtaja Per Eriksson kertoi selkeästi kunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Häntä oli ilo kuunnella. Saimme asiasisällön ohella oppitunnin siitä, kuinka esiintymistaito ja kyky ottaa kuulijat mukaan on johtajalle tärkeä.
Eskilstuna on vanhaa raskaan teollisuuden aluetta, jota toki vieläkin on, mutta uusia elinkeinoja ovat viestintä, design ja terveys. Mälardalenin ammattikorkeakoulu tukee uudistumista, samoin verkostoituminen ja hyvät kulkuyhteydet, erityisesti nopea junamatka Tukholmaan.
Tavoitteena on, että kaikki otetaan mukaan ja erityisesti pyritään kaikin voimin ja moniammatillisen verkoston avulla estämään lasten ja nuorten syrjäytyminen.Esillä oli monia esimerkkejä toimenpiteistä ja toiminnasta nuorten hyväksi.
Eskilstunan alueella on paljon ruotsinsuomalaisia. Vuonna 2000 Ruotsin valtiopäivät tunnusti ruotsinsuomalaiset kansalliseksi vähemmistöksi ja lakia vahvistettiin vuonna 2010. Eskilstunassa toimii Erkki-koulu ja Pikku-Erkki päiväkoti suomenkielisinä, mutta kaikissa opinahjoissa on mahdollista opetella suomen kieltä. Muun muassa Eskilstunan kunnan sivut voi lukea suomeksi netissä.
                                                                                       

Yvonne Bergvist ja Sirpa Lindelöf

Yvonne Bergvist toimii kunnanjohtajan sihteerinä ja Sirpa Lindelöf kehittäjänä. Sirpalla on vastuualueenaan myös suomenkielisen hallintoalueen asiat ja häneltä kuulimme monia mielenkiintoisia asioita. Yvonnellakin on suomalaiset juuret, vaikka sitä ei enää nimestä voi päätellä.

Anne Levirinne-Malak on työelämän ja perheasioiden vastuualueen johtaja. Hän on myös suomenruotsalainen ja kotoisin kuten nimikin sanoo, pohjoisesta. Hänellä on vastuualueenaan tärkeä työmarkkina- ja perheasioiden sektori, josta kuulimme meille johtajille tärkeitä asioita ja kuinka niitä viedään yhteistyössä eteenpäin.

Viimeisenä meille luennoi Aikuishallinnon johtaja Thure Morin. Hänelle kuuluu myös vanhustenhuolto. Saimme paljon informaatiota tästä molemmissa maissa keskustelua herätteneestä aiheesta. Kuinka vanhuksemme voivat ja miten heidän hyvinvointiaan pystymme parhaiten tukemaan?  Meistä kuulosti siltä, että Eskilstunassa vanhukset voivat hyvin ja heihin kiinnitetään paljon huomiota. Ja kuinkas ollakaan, Thure Morin on myös taustaltaan suomalainen, Lapin poikia. Tekee nyt kovasti mieli sanoa, että ruotsinsuomalaiset ovat kyllä ottaneet johtamisen haltuun Eskilstunassa.

Tampereen ammattikorkeakoulussa on keskeinen tavoite, että kaikki meillä opiskelevat, niin nuoret kuin aikuisetkin  saavat hyvät lähtökohdat ammatilliseen kansainvälisyyteen ja osaavat toimia ja johtaa monikulttuurisessa toimintaympäristössä.
Siksi meidän johtajakurssitkin käyvät opintomatkalla Ruotsissa, vastataksemme tähän haasteeseen. On sanomattakin selvää, että naapurissamme on jo paljon enemmän kokemusta, josta on hyvä ottaa opiksi ja soveltaa omaan käytäntöön. Olemme todella kiitollisia, että tälläkin kerralla saimme aimo annoksen koettavaa ja sulateltavaa kotiin tuomisiksi.
Olemme  ylpeitä suomalaisista, jotka ovat luoneet johtajan uran Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisten itsenäisyysjuhlassa eilen oli muuten juhlapuhujana kunnanjohtaja Per Eriksson.
Seija Telaranta

Sari Stenius on tähtijohtaja

Johtajakurssin 27 toinen opintomatkan kohde Eskilstunassa oli Mälarsjukhuset, Södermanlandin suurin sairaala. Emmekä me opettajat vieneet valmistuvaa ryhmää sinne tälläkään kertaa suotta. Eskilstunan kapupungin vastaanoton ja kaupungin sosiaali- ja terveystoimen asioiden selvittelyn jälkeen siirryimme Mälarsjukhusetiin ja Sarin vieraiksi. Oli aivan upeata, että "emäntämme" tarjosi meille lounaan, joka todella maistui. Sairaalan keittiö oli aivan meitä varten ylitöissä. Ei kovin helppo juttu Ruotsissa.

Oikealla edessä yliopettaja Marjo Räsänen vieressään Sari.

Kaupungintalon kristallikruunujen säihkeistä siirryimme sairaalan kokoustilaan, missä oli aivan käsin kosketeltava tunnelma, kuin tupaillassa. Kuuntelimme Sarin esitystä aivan ahmien tietoa ja kokemusta johtamisesta Ruotsissa. Sari on takaisin Eskilstunaan reilu 3 vuotta sitten palattuaan ottanut johtamisen haltuunsa. Ensin hän toimi parisen vuotta infektio- ja keuhkosairauksien osaston ja potilashotelli Althean osastonjohtajana, josta hän vuosi sitten siirtyi toimialajohtajaksi ja otti haasteen vastaan ainoana "parijohtajana", jossa alueen johtajuus oli jaettu lääkäri- ja hoitoalan johtajan kesken. Molemmat halusivat kokeilla tätä vuoden ja nyt kun kokemukset on analysoitu, Sari ottaa koko toimialajohtajuuden tämän hetken suunnitelman mukaan alkukesästä ja lääkäri siirtyy asiantuntijaksi omalle alueelleen. Sarista tulee myös lääkärien esimies. Hyvässä yhteistyössä ja ymmärryksessä lääkärien, henkilöstöosaston ja henkilöstön tuella (viepä tämä läpi Suomessa!!).  Ruotsissa ei mikään asia etene ilman pitkiä prosesseja ja keskusteluja kaikkien henkilöstöryhmien kanssa.
On maan tapa, että johtajuus on määräaikainen. Yhdessä paikassa voi johtajana sairaalasta riippuen toimia 3 tai 4 vuotta, mutta aika voi olla lyhyempikin. Jokaiseen siirtymään liittyy arviointi ja mahdollista on jatkaa johtajuutta eri yksikössä tai tehdä kuten Sarin jaetun johtajuuden toinen osapuoli, siirtyä takaisin kliiniseen työhön. Johtajiksi ei ole tunkua.
Mitä muuta kuului? On todella harvinaista, että sairaanhoitaja toimii kokopäiväisenä. Melkein kaikilla on jokin prosentti työajasta käytössä, yleisimmin 75-80 prosenttia. Pääsääntöisesti yötyön tekevät "vakiyököt", joka ei Sarin mielestä ole hyvä asia pelkästään, ainakaan yötyötä tekevän kannalta. Osa kokouksista on siirretty iltaaikaan, jotta hekin voisivat olla enemmän läsnä työyksikön normaalissa elämässä.

Saria kuvattiin kuin filmitähteä

Ruotsissa on itsestään selvää että työyksikkö on sekä henkilöstön että asiakkaiden osalta monikulttuurinen. Johtajan on koko ajan tarkkailtava tilannetta, sillä vaikka pinta on tyyni, ikävät syrjintä yms asiat kyllä ovat olemassa ja tilaisuuden tullen pulpahtavat pintaan. Sari kokee asian voittopuolisesti positiivisena, monikulttuurisuus on rikkaus sekä yhteisössä että johtamistyössä. Johtajalla on kaikilla tasoilla läheinen yhteistyö henkilöstöosaston, luottamushenkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa ja mahdollisuus mentoriin. Henkilöstöasiat, jotka monet johtajat kokevat haastavimmiksi, ovat johtajan arkea Ruotsissakin. Sari korosti sitä, että erittäin tärkeätä on dokumentointi. On mahdoton käsitellä asioita työryhmässä, jos ei ole mitään paperilla.

Miksi Sari sitten on esikuva? Hän on vahva, rohkea, asiantunteva, itsevarma, lämmin ja läheinen kaunis nainen, johon voi luottaa. Hän oikein säteilee luottamusta ja varmuutta ympäristöönsä, ja ennenkaikkea hän nauttii johtajan työstään ja uskaltaa sanoa sen ääneen. Johtaminen on hänen juttunsa!
Tampereen ammattikorkeakoulussa, Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnoissa olemme todella ylpeitä, että meillä on Ruotsissa kumppani, jota arvostamme. Lopuksi hänen entisen työtoverinsa, ylilääkärin toteamus: Sari on TÄHTI!
Seija Telaranta

Tammikuun johtajakurssille runsaasti hakijoita

Johtajakurssille 29, joka alkaa tammikuussa on todella paljon hakijoita. Hakuaika päättyi viime yönä klo 12 ja siihen mennessä oli vastaanotettu 98 hakemusta!
Johtajakurssi 27 valmistuu viikon päästä ja kun saattelemme heidät kakkukahvien jälkeen jatkamaan johtajantyötään, pystymme lukemaan hakemuksia ja valitsemaan ryhmän. Kaikki saavat tiedon viikolla 50, sekä valitut, että valitsematta tällä kertaa jääneet.Ryhmään otetaan noin 20 opiskelijaa.

Lohdutukseksi niille, jotka  eivät mahdu joukkoon voin jo nyt kertoa, että meillä on keväällä tarjolla Johtamisen peruskurssi, 5 opintopistettä, joka hyväksytään 3 vuoden ajan, jos aloittaa joko Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla erikoistumisopinnot tai Kehittämisen ja johtamisen yleamk-tutkinnon opiskelun. Vastaava opintojakso on molemmissa koulutuksissa.Kurssi on maksullinen. Seuraa TAMKin internet-sivuja ja blogia (ennakkoesite on jo palkissa LUETTAVAA), saat tietoa uudesta vaihtoehdosta.

Johtamisen erikoistumisopintojen valintakriteerit ovat entiset. Niistä on artikkeli linkissä:
http://tamk-johtaminen.blogspot.com/2010/12/valinta-johtajakoulutukseen.html
Seija Telaranta

Johtajakurssin 27 kehittämistehtäväseminaari

Johtajakurssi, jonka aloituspäivän kuva viime tammikuulta on tässä blogissa, on nyt päättänyt opiskelunsa mallikkaasti laivaseminaarissa m/s Gabriellalla maanantaina 28.11.

Ohi on

Ennenkuin oltiin näin iloisissa tunnelmissa, olimme istuneet puolesta päivästä lähtien laivan auditoriossa ja nauttineet toinen toistaan upeammista esityksistä. Meillä oli aivan ainutlaatuisen hieno seminaari myös siitä syystä, että sessioiden puheenjohtajina ja kommentoijina toimivat sosiaalialan ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat sekä kolme opiskelijaa Kliinisen asiantuntijakoulutuksen (yleamk) ryhmästä opettajansa Marjo Räsäsen johdolla.

Välillä vakavina

...ja sitten nauraen

Opintojen alkupuolella seminaariesitykset kestivät jopa tunnin, mutta nyt tässä loppuhuipennuksessa osattiin kiteyttää, löytyi ydin ja sanoma  kymmenessä minuutissa. Johtajan tärkeä ominaisuus on, että hän osaa lyhyesti, yksinkertaisesti ja selkeästi sanoa sanottavansa, perustellen ja niin, että kaikki ymmärtävät. Peter Druckerin kiteytys, että hyvinvointipalvelun tuotos on muuttunut ihminen, on myös meidän johtajakoulutuksemme tavoite, jossa onnistuttiin. Johtajakurssilaiset olivat "muuttuneita ja  parantuneita" esitelmöitsijöitä, ja mikä parasta, iloisia, positiivisia ja hauskoja. Aivan hellyttäviä kehittämistöitä olivat Tarja Torholan "Kuinka vauvani voi? -internet sivusto vastasyntyneiden vanhemmille ja Erna Välimäen internet sivut sikiöseulonnasta. Pohdimme, miten nämä aiheet kuuluvat johtamiseen, mutta vastaus tulee esimerkiksi Mintzbergiltä. Hänen mielestään johtaja on "hermokeskus", informaation tuottaja, välittäjä, ohjaaja, käsittelijä, muokkaaja ja yksinkertaistaja. Johtaja on esimerkki, joka näyttää suunnan ja nostaa asiakkaan opettamisen ja informoinnin työyksikön tärkeäksi tehtäväksi.
Tarja Torhola kiteytti asian niin, että kun asiakkaat, vastasyntyneiden vanhemmat, saavat vastauksen askarruttavaan asiaan kotona internet -sivuilta, pystyy työvuorossa oleva henkilöstö keskittymään niihin asiakkaisiin, jotka juuri sillä hetkellä ovat läsnä osastolla.

Seminaari päättyi kun laiva oli jo hyvää vauhtia suuntaamassa avomerelle ja kohti Tukholmaa. Syksyn myrsky oli nousemassa sopivasti illallisen alkaessa, mutta onneksi vain harvat tulivat merisairaiksi.
Kuvassa olevalla Outi Wallinilla oli haastava päivä, sillä hän oli johtajakurssin 27 kehittämistehtävien yksi ohjaaja ja sosiaalialan yamk-ryhmäläisten opettaja.
Oli todella upea kokemus yhdistää kolme toisilleen etukäteen tuntematonta opiskelijaryhmää. Yleamkilaiset olivat tutustuneet kehittämistehtäviin oppimisympäristö Moodlessa, mutta muuta yhteistyötä ei ollut ollut.

Outi Wallinin yllätys päivän päätteeksi

 Kuten sanottu, seminaaripäivä maalla ja merellä oli raskaan, mutta palkitsevan opiskeluvuoden ansaittu huippu. Mutta kuten asiakaskokemuksen tiimoilta sanotaan, yksikin pieni poikkeama prosessissa voi kaataa hyvän tunnelman. Johtamisen erikoistumisopinnoissa on ollut jo toistakymmentä vuotta onnistuneen kokemuksen takaajana myös laadukas kuljetus. Tampereelta Helsinkiin ja Tukholmasta Eskilstunaan ja Turun kautta takaisin Tampereelle kuljetuksestamme vastasi paloesimies Lauri Paavilainen. Hän teki pitkistä bussimatkoista mukavan ja turvallisen kokemuksen.

Outi tässä vähän valmisteli Lauria matkalle Tukholmasta Eskilstunaan, jonne siirrymme seuraavaksi!

Seija Telaranta

Mitä Obamalle kuuluu?

Obama ja hänen tapansa johtaa, luoda valoa ja toivoa ihmisille, jotka ovat sitä sukupolvet odottaneet, on viime ajat ollut eri tavalla sosiaalisessa mediassa. Vaalikampanja on alkanut jo alkusyksystä. Koko informaatio on käännetty  tukemaan sitä. Me Facebook-ystävät saamme  kutsuja illallisille, joiden istumapaikka määräytyy sijoitetun vaalituen mukaan. 

Tänään oli kaupan kahvimukeja todella monenlaisilla variaatioilla ja lasten t-paitoja. Ja montaa muuta ihmisen arkeen kuuluvaa tuotetta.
Onkohan tässäkin kohtaa ajateltava, että voi kun vapautuisi  vaalipropagandasta ja saisi informaatiota kuten ennenkin. Tapaamisista, puheista, vuorovaikutuksesta kansalaisten kanssa, informaatiota  Michellen projekteista. Aktiviteettia on kyllä, mutta kun kaikki on käännetty kampanja kielelle ja tarkastellaan niiden silmälasien läpi jo valmiiksi, ei se kohota lukijaa.

Kampanjan alkaessa tuli myös mahdollisuus lukea tekstit suomen kielellä.
Näin pikkujoulujen aikaan olisi mielellään katsellut kuvia Michellen uusista pikkumustista ja ohjeita siitä, miten nainen tuntee itsensä kauniiksi. Halpa ohje! Pukeudu niihin vaatteisiin, joissa tunnet olosi mukavaksi, silloin olet parhaimmillasi! Michellen pikkumusta löytyy tästä linkistä: http://tamk-johtaminen.blogspot.com/2011/06/maarittele-myos-viestinnan-prosessit.html
Seija Telaranta

Mitä Lehtovuoren Sepolle kuuluu?

Seppohan jäi jokunen vuosi sittten eläkkeelle ja muutti Parkanosta Saarijärvelle. Aina kun tapaan, varsinkin näin lukukausien lopussa ja alussa entisiä opiskelijoita ja kollegoita, aina on vastattavana tuttu kysymys: Mitä Sepolle kuuluu?

Eläkkeelle lähdössä...

"Kevät ja kesä kuluivat puutarhanhoidon, kalastuksen ja lastenlasten kanssa puuhaillessa. Keväällä ja myös kesällä tuli kalaa, varsinkin kuhia ja ahvenia. Sain elämäni isoimman hauen,yli 9 kiloa ja sen pää keikkuu vieläkin meidän tontin reunassa kepin nokassa.Sitä emme syöneet vaan annoin sen naapureille joita olen pitänyt kalassa kun itselle tulee liikaa.

Samoin oli upea marjavuosi ja tuosta läheltä saimme mustikkaa ja puolukkaa koko talveksi. Kaikki lapset lapsineen olivat lomallaan täällä ja kotimme muistutti kesäsiirtolaa kun 14 ihmistä vietti täällä laatuaikaa. Lastenlapset olivat jatkuvasti uimassa tai hyppytornista hyppimässä, pienemmät opettelivat rantavedessä.

Täällä oli kesällä lapsille urheilukilpailuja koko heinäkuun,  joissa Siiri, Oskari, Alex ja Lotte ja Lauren osallistuivat innokkaasti. Pylkönmäellä oli Pentin olympialaiset joissa oli satoja mukuloita ja etenkin Oskarista  on lupa odottaa tulevaa pikakiitäjää, hän sai hopeaa 60 metriltä. Muutkin saivat mitalit. Itselläni  on vähän huono sarja ja kävinkin arvokisoista SM-kisoissa Mikkelissä josta tuli pronssia. Kiersin toki pienempiä kotimaan kilpailuja.

Keväällä toukokuun lopulla kävin Liisan kanssa Frankfurtissa hänen koulukaverinsa luona joka on leski ja asuu pienessä vanhassa kaupungissa Frankfurtin kyljessä. Kiersimme siellä keväistä Saksaa ja Reininlaaksoa viikon, myös Reininristeilyn teimme Loreleille asti. Maisemat olivat yhtä upeat kuin Tonavalta Wachaun viinialueella. Kaikesta kokemastamme näki että saksalaiset pitävät Eurooppaa pystyssä ja osaavat elää taloudellisesti. Hukka perisi Etelä-Euroopan tuhlarimaat jos Saksa puuttuisi rahaliitosta.Tosin Kiina taitaa kohta omistaa velkaisen Euroopan velkakirjat ja tulevaisuus on hämärän peitossa.Olemme taas syksyn tullen opiskelleet kieliä, minä espanjaa ja Liisan kanssa englantia johon saimme tosi pätevän opettajan joka on kielenkääntäjä ja pedagogi. Hän todella tuntee englannin kielen kiemurat ja brittikulttuurin. Käyn myös kuorossa, kirjallisuuspiirissä, lentopalloilussa, kuntosalissa ja venyttelyssä ja veteraaniopettajien palavereissa. Ajattelimme tänä syksynä lähteä Fuengirolaan vähäksi aikaa kieltä verestämään muiden kuin suomalaisten kanssa mutta matka jäi kun tuli nämä ikkunaremonttihommat. Tosin olimme Rikun luona Wienissä elokuun lopulla. Siellä oli koko ajan niin kuuma että alle 32 asteen ei lämpö laskenut kertaakaan olomme aikana.

En ole yhtään ajatellut kouluhommia enkä avannut alan kirjoja, mutta seuraan aikaa muuten aika tiiviisti lehdistön ja netin kautta."

Meillä oli ennen aikaa poseerata ja keskustellakin!

Tässä siis ote kesän ja syksyn kulusta Saarijärvellä ja matkoilla.  

Seppo Lehtovuori oli yksi meistä kolmesta opettajatiimin jäsenestä, jotka aloitimme sosiaali - ja terveysalan johtajakoulutuksen Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitosessa yhteistyössä sosiaalialan oppilaitoksen kanssa 1990-luvulla. Ammattikorkeakouluun siirryttiin vuonna 2000.

Hyvää työuraa seuraa vielä parempi eläkeläisen elämä, kuten Sepon kertomuksesta voi päätellä. 

Seija Telaranta

Asiakas on aina oikeassa vai onko?

Hatanpään kartano toimi näyttämönä 18.11.2011, kun YAMK johtaja-opiskelijat ja alansa ammattilaiset puhuivat asiakkuuksista ja siihen liittyvistä haasteista, mittareista ja rajapinnoista. Päivän asiantuntijaluennot olivat Paula Hakalan (Hatanpää), Mari Suojan (Ikea), Marjo- Riitta Rikalan (Tamperen kaupunki) , Johanna Hirvimiehen (Hatanpää) sekä Reima Oinosen (Hatanpää) käsialaa. Päivän anti oli loistava ja vei ajatukset siihen, että terveydenhuolto ja liiketoiminta ovat osittain hyvinkin lähellä toisiaan. Molemmat tarvitsevat asiakkaita ja molemmissa organisaatioissa asian eteen on tehtävä töitä. Hyvä tulos ei tule ilmaiseksi.
Terveydenhuoltolaki luo potilaalle entistä enemmän valinnan mahdollisuuksia. Potilaat/asiakkaat ovat entistä valveutuneempia oman hoitonsa suhteen, he tietävät mitä he voivat vaatia. Asiakkaalla on oikeus kyseenalaistaa sinun ammattitaitosi ja ihmetellä oletko valelääkäri vai oikea lääkäri. Asiakkailla on alkanut oma vallankumous, johon meidän ammattihenkilöiden on suostuttava ja asiaan on suhtauduttava uudella näkökulmalla. Asiakkaalla on uuden terveydenhuoltolain mukaan oikeus valita esim. omalääkärinsä, tiettyjen reunaehtojen puitteissa. Ja jos asiakkuuksien hoito ei ole kunnossa, niin asiakas äänestää äkkiä jaloillaan. Niin minäkin tekisin!

KJ 10YAMK-ryhmäläisiä aloitustunnelmissa

Valelääkäri jupakka on herättänyt paljon keskustelua. Mediasta olemme lukeneet miten toiset valelääkäreiden yhteistyökumppanit ovat saaneet huonoja kokemuksia ja toiset hyviä. Näin asia toimii myös yleisellä tasolla terveydenhuollossa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia siitä miten asiakkuuksia tulisi hoitaa. Tasavertaisesti vai oikeudenmukaisesti? Yksilöllisesti vai yleisten ohjeiden mukaan?
Asiakkuuksien hoitaminen ja vaaliminen on kuin lottoamista, harvoin tulee 7 oikein, mutta sitäkin useammin 3 + 2 lisänumeroa.

Jokainen esimies tietää, että hyvien asiakkuussuhteiden päämäärä vaatii loistavaa henkilökuntaa. Ei riitä, että johtoporras suunnittelee vision ja strategian asiakkuuksien parantamiseksi vaan tieto on vietävä henkilökunnalle asti. Esimiesten suurimpana haasteena onkin johdattaa henkilökunnan ajatusmaailma siihen, miten yhteistoiminnalla saadaan enemmän aikaan. Esimiehen tulee ikään kuin myydä oma tuotteensa henkilökunnalle ja hoitaa henkilökuntaansa omina asiakkainaan. Näin päästään usealla osa-alueella hyvään lopputulokseen ja kyllähän se taloudellinenkin tulos siinä paranee, ikään kuin huomaamatta.
Tyytyväinen asiakas – tyytyväinen henkilökunta - tyytyväinen työyhteisö - hyvä tulos.

Pauliina Lehikoinen, KJ 10 YAMK

Tuotteistaminen hallitaan

Jälleen antoisat ja opettavaiset tuotteistamisen seminaaripäivät!
 Marraskuun alussa johtajakurssi 27 esitteli seminaarissaan tuotteistettuja palveluita, joille oli omakustannushintoja laskettu mitä innovaytiivisimmilla tavoilla. Tärkeintä kuitenkin jälleen se, miten työt olivat herättäneet kiinnostusta ja keskustelua kunkin työyhteisössä. Tuotteistetuiksi olivat päässeet leikkaukset ja erilaiset hoitomuodot, karbogeenihoidoista vauvojen sinivalohoitoon, kuin myös kuvantamisen eri menetelmät, mammografia ja ultraus. Asumispalvelun kustannusten ja erilaisten kokousten ja ryhmäterapioiden tuotteistusprosessissa nähtiin taas selvästi, kuinka henkilöstökustannuksia, siis työtuntiresurssia, tarvitaan, eikä sitä voida useimmissa tapauksissa vähentää puuttumatta silloin annettavan hoidon laatutasoon.

Onnitelut johtajakurssille 27 ansiokkaasti suoritetusta talouden johtamisen kokonaisuudesta!

Tässä kuvassa skoolaan jo etukäteen teille. Tämäkin kuva on otettu "ruotsinlaivalla" tämän vuoden tammikuussa. Aplodit teille, olette sertifioitua johtaja-ainesta! Hyvää loppuvuotta, toivottaa Tiina Wickman-Viitala

Ps.Tässä myös kurssilaisten kommentti tuotteistuksen seminaaripäivän annista. Syksyn viimemetreillä 7-8.11. johtajakurssi 27 laittoi pakettiin tuotteistamisen. Monelle tuotteistamisraportti oli jatkoa taloushallinnon tehtävästä ja sen myötä tiukat kaksi seminaaripäivää kuluttivat myös istumalihaksia. Marko aloitti esitykset ja Tiina päätti urakan. Positiiviset aplodit täydensivät esityksiä. Aiheet olivat mielenkiintoisia ja opponenttien kommentit kera opettajan saivat jokaisen esittäjän tsemppaamaan vielä pikkuisen lisää. Päivien anti oli kaikille mieleen ja tuotteistaminen kirkkaana mielissä suuntasimme kehittämistehtävien kimppuun kotikoneiden ääreen loppurutistukseen. Viimeiset konkreettiset koulupäivät olivat ryhmältämme takana ja oli aika valmistautua laivaseminaariin "Tulevat johtajat".
Välikosken Matti

Lapsi voi mennä pesuveden mukana

Yksityiset hoivapalveluiden tuottajat ovat nyt suurennuslasin alla. Aina on näiden lööppikohujen yhteydessä huomioitava, että mitalilla on kaksi puolta. Ja monet katsovat asioita hyvin suppeasta näkökulmasta. Hain esiin jo aikaisemmin mainitsemani Margareta Nyströmin esityksen 23.11.2010 Danderydin Attendo Caren vierailultamme. Siinä esitetettiin tutkittua tietoa yksityisestä ja julkisesta hoivapalvelusta Ruotsissa. Voisi sanoa, että lähes kaikilla osa-alueilla yksityinen toimija sai paremmat tulokset kuin julkinen.Asiakkaiden tyytyväisyyskyselyissä ero on aivan selkeä yksityisen eduksi.Kun kunta antaa vanhuspalvelun yksityiselle toimijalle, se säästää 10-20%.Henkilökunta on tyytyväisempää johtamiseen, palkkaukseen, henkilöstön etuihin ja työpaikkaansa. Attendossa henkilöstö omisti 26% osakepääomasta.

Läheinen vuorovaikutus hälventää ennakkoluuloja

Organisaatio itse voi todella vaikuttaa siihen kuvaan, mikä ympäristölle tai julkisuuteen välittyy. Avoimuus on avainasia. Mitä läpinäkyvämmin avaamme toimintamme yleisölle, ympäristölle ja myös sosiaalisessa mediassa, sen vähemmän jää arvattavaa ja kohuttavaa. Johtajalla on merkittävä rooli tässä julkikuvan muodostamisessa. Toiminta-ympäristössään tuntematon yritys herättää epäilyjä.
Johtajakoulutusryhmät ovat käyneet tosi monissa paikoissa Tukholmassa ja sen lähiseuduilla ja aina on ollut portit auki ja toimintaa on esitelty laajasti.
Olemme todella iloisia, että tänä syksynä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa aloittanut ryhmä pääsi heti alkajaisiksi tutustumaan Esperi Oy:n Tilkan toimipisteeseen. Opiskelijaryhmä on tehnyt nyt käynnistään artikkelin, joka on tässä blogissa kohdassa KJ11YLEAMK.
Lue myös artikkeli "Lilius kompastui nyt vanhukseen" osoitteessa: http://www.talouselama.fi/uutiset/mikael+lilius+kompastui+nyt+vanhukseen/a723295?s=r&wtm=talouselama/-16112011

Näkökulmasi laajenee kun hankit monipuolista tietoa!
Seija Telaranta

Hoivapalveluyritykset ravistelevat kuningaskuntaa

Hoivapalveluyritysten kuohunta, asiakkaiden tarinat huonosta kohtelusta ja repivät iltapäivälehtien otsikot huonosta laadusta ovat jo johtaneet toimenpiteisiin. Carema Care konserniin kuuluvan Koppargårdenin vanhusten hoivatalon sopimus Vällingbyssä Tukholmassa on eilen irtisanottu ja kaupunki on ottanut itse vetovastuun kyseisestä toiminnasta. Carema Care -yrityksen hoivakoteja on arvosteltu puutteellisesta hygieniasta, henkilökunnan vähyydestä, ravinnon puutteesta, kaatumisen seurauksena syntyneistä vammoista sekä makuuhaavoista.

Koppargårdenin kuva urban andersson/aftonbladet

Myrskyn silmässä ovat lähinnä kaksi ulkomaisten riskipääomayritysten Attendo Caren ja Carema Caren omistavat palvelu- ja hoivayritykset. Carema Care holdingin toimitusjohtaja on muuten suomalainen Matti Bergendahl. Huomio on kiinnittynyt suuriin voittoihin ja siihen, että verovaroin ostettujen hoivapalveluiden huimat tuotot eivät jää Ruotsiin, vaan menevät veroparatiiseihin. Carema Caren esimerkiksi Jerseyn saarelle.Johdon jättipalkat ja osakeoptiot ovat myös aiheuttaneet hämmennystä.

Vuoden 2013 alussa voimaan tulee laki, joka kieltää verovaroin tuettujen voittojen siirtämisen ulkomaille.
Attendo Caressa, Attendo AB:ssä on 13402 työntekijää ja Carema Care holding AB:n omistamissa toimipisteissä 10300. Molemmat yritykset toimivat paitsi Ruotsissa, myös Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikissa maissa ne ovat ripeään tahtiin ostaneet paikallisia hoivapalveluyrityksiä.

Johtajakoulutus -ryhmät ovat vierailleet kaksi kertaa Attendo Caren Tukholman Danderydin pääkonttorilla ja meille on laajasti ja avoimesti esitelty yhtiön toimintaperiaatteita ja tuloksia. Toiminta on systemaattista ja  tarkasti johdettua. Yritys tekee laajaa tutkimusta jatkuvasti henkilöstönsä hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyen sekä samalla tavalla asiakkaiden ja  ja heidän omaistensa tyytyväisyyteen liittyviä kyselyitä. Kaikille näkökulmille, asiakas, prosessi, henkilöstö ja talous on yksiselitteiset tavoitteet ja tuloksia seurataan reaaliajassa liikennevalotyyppisesti. Poikkeamiin puututaan heti. Meille kaikille tuli hyvä käsitys Attendo Caresta. Nettisivuilla esitellään nyt Attendon uutta ja modernia, korkeatasoiseksi luokiteltua vanhustentaloa, joka on lähellä Huddingen sairaalaa ja palveluita.                                                                               
Erityisesti meitä viehätti Attendon vierailullamme se, että vanhusten palveluissa erikoistutaan ja tuotetaan erilailla profiloituja palveluja, kuten esimerkiksi liikuntapainotteisia, ruokailuun ja terveelliseen ravintoon, taiteisiin ym. painottuvia koteja.

Attendo skutan Huddinge

Hoitokoira Othello

Kansa vaatii Ruotsissa nyt stoppia riskikapitalismille, joka on tullut vanhusten, vammaisten, hoivaa ja  huolenpitoa tarvitsevien ihmisten palveluiden rahastajaksi. Pääministeri puolusti monipuolista tarjontaa näiden  palveluiden tuottamiseen ja piti otsikoihin nousseita tapauksia yksittäisinä. Toisenlaistakin kantaa on ja yksimielisiä ollaan ainakin siitä, että businekseksi muuttunut vanhus- ja vammaishoiva vaatii tarkkaa seurantaa, valvontaa ja tutkimusta, jotta ihan oikeasti tiedetään, onko se  tuottajasta kiinni, jos palvelu ei pelaa ja nousee ikäviä asiota julkisuuteen.
Kuninkaallinen kannanotto asiaan tuli jo eilen.

Svensk Damtidningin kuva Victoriasta ja Danielista

Kruununprinsessaparin vieraillessa eilen Tukholman lähellä sijaitsevassa Järfällan kunnassa, he peruivat alunperin ohjelmaan kuuluneen vierailunsa Carema Caren Kastanja-nimiseen  vanhainkotiin.  Vierailun järjestäjät ovat vahvistaneet syyksi Carema-konsernin ympärillä vellovan kohun. Lisäksi on uutisoitu, että Järfällän kunta ei uudista sopimustaan Careman kanssa.
Seuraamme tilannetta ja siitä käytävää keskustelua.
Seija Telaranta

                                                                 

Valvonta on lähiesimiehen tehtävä

Rehellisyys ja eettisyys eivät  ole näköjään maan tapa sosiaali- ja terveysalallakaan. Liikkeellä on valelääkäreitä, murhaajia ja virheentekijöitä sekä huonosti potilaitaan kohtelevia ammattilaisia. Olemme johtajakoulutuksissa jokaisen ryhmän kanssa puhuneet siitä, miten tärkeätä esimiehen on tuntea henkilöstönsä ja heidän taustansa. Jokaisen työntekijän tutkintotodistus on tarkistettava huolellisesti, ei pelkästään sitä, että se on aito, vaan on myös katsottava arvosanat ja tehtävä niiden ja työtodistusten/työhistorian  perusteella analyysi. Voisi sanoa, riskianalyysi.

Florence Nightingale

Yhdysvalloissa valvonta ja nimenomaan henkilöstön riskianalyysi epäeettisen toiminnan, hoitovirheiden ja väärinkäytösten suhteen oli voimakkaasti keskustelussa 1990-luvulla. Meillä oikeastaan vasta nyt. American Journal of Nursing esitteli ja vertaili eri tutkimusten tuloksia näiden asioiden suhteen vuonna 1995 (AJN/July 1995). Virhe ei ollut yksinomaan konkreettinen tapahtuma, vaan siksi katsottiin lakien ja sääntöjen noudattamattomuus, laatustandardeista piittaamattomuus, epäammatillinen käytös, väärä tehtävien delegointi, eettisten ohjeiden noudattamattomuus ja yleisten sääntöjen vastainen toiminta.
Se, mikä näidenkin tulosten valossa näyttää pitävän Suomessakin paikkansa ainakin murhatapauksissa on, että ongelmainen henkilöstöaines hakeutuu kroonikkosairaaloihin ja vanhusten hoivan pariin. Ja vielä niin, että muualla, esim. akuutimmalla alalla toiminut ja siellä virheitä tehnyt, jatkoi uraansa vanhustenhuollossa.Samalla tavoin valelääkäri toimi näillä alueilla.

Amerikkalaistutkimuksen mukaan eniten virheitä tapahtui lääkehoidossa.Lääkkeiden anto-ohjeita ei tunnettu tai noudatettu, lääkittiin itsenäisesti ja toimittiin muutenkin vastoin ammattillisia ohjeita. Kun lääkkeiden annon ongelmat ovat edelleen olemassa, esimiehen tulee kohdentaa erityistä valvontaa lääkehoidon toteutukseen työyksikössään.
Huume- ja alkoholiongelmat ovat yleisiä, yhtä lailla hoivapalveluissa. Jatkuvasti lehdistössä on esillä näitä tapauksia, missä lääkkeitä on varastettu, hävinnyt tai joutunut vääriin käsiin.
Yleisinä piirteinä tässä tutkimuksessa nousi myös esiin, että virheentekijöillä oli vähän sosiaalisia suhteita, heitä eikä heidän elämäänsä tunnettu työpaikalla. He olivat usein näkymättömiä eivätkä olleet aiheuttaneet aikaisemmin isompia harmeja. Keski-ikä virheen tapahtuessa oli 44 vuotta ja takana noin 6 vuoden työkokemus.
Valvonta on luonnollinen osa työpaikan arkea. Kun valvonta on huolellista ja esimies täyttää siinä tehtävänsä, muidenkin on turvallista olla ja keskittyä omaan työhönsä.
Seija Telaranta

Legendaarinen opintomatka suuntautuu nyt Eskilstunaan

Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla erikoistumumisopinnot, ryhmän 27 opintojen loppuhuipennus tapahtuu nyt Eskilstunan kaupungin johdon ja Mälarsjukhusetin verksamhetschefin Sari Steniuksen vieraina. Sivupalkkiin, kohtaan Opintomatkat ja juhlat on laitettu matkan ohjelma. Opintomatkalle osallistuu myös osa sosiaalialan ylemmän amk-tutkinnon opiskelijoita.

Eskilstunan keskustaa

Eskilstunaan on Tukholmasta matkaa 120 kilometria. Eskilstuna sijaitsee Södermanlandin läänissä,  kahden suuren järven, Mälaren ja Hjälmaren välissä. Kaupungin läpi kulkee Eskilstuna-joki, jonka ympärille Eskistuna rakentui jo keskiajalla. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa kaupungista tuli osa Eskilstunan kuntaa, johon liittyi viisi maalaiskuntaa ja Torshällan kaupunki. Eskilstuna on keskuspaikka. Eskilstuna on käsityöläisten ja teollisuuden kaupunki. Käsityöläiskorttelit ovat edelleen upea alue kaupungissa. Volvon päämaja on Eskilstunassa edelleen ja terästeollisuus on hyvässä iskussa. Terästeollisuuden kunniaksi vaakunassakin on alasin ja moukari.
On selvää, että aikoinaan suomalaiset ovat muuttaneet tälle alueelle sankoin joukoin ja suomalainen vähemmistö on osa kaupungin kulttuuria edelleen. Kaupungissa on myös suomenkielinen koulu.
Eskilstunan kaupungin  lisäksi kohteemme on Mälarsjukhuset
.http://www.landstingetsormland.se/Halsa-vard/sjukhus/Malarsjukhuset-Eskilstuna/

Mälarsjukhuset

Meitä kiinnostavia asioita ovat määräaikainen johtajuus, johtajan asema, palkkaus, työvuorot, rekrytointi, yksilöllinen palkkaus myös sairaanhoitajilla ja monikulttuurisen työyhteisön johtaminen. Meitä kiinnostaa myös potilashotelli Althea, jolla on jo pitkät perinteet osana hoitoprosessia.On todella antoisaa kuulla asiat "suomalaisen" johtajan kertomina. Sari Steniuksella on ansiokas ura  osastonhoitajana myös Suomessa, Tekonivelsairaala Coxan vuodeosaston ensimmäisenä osastonhoitajana. Sari on suorittanut Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopinnot Coxan aikanaan. Ruotsiin palattuaan hän on ottanut johtamisen haltuunsa. Ensin hän toimi osastonjohtajana ja nyt toimialajohtajana. Kaikki nämä vuodet hän on ollut johtajakoulutuksemme "ruotsalainen" kumppani ja monen ryhmän opintomatkan emäntä. Johtamisen esikuva!

Sari Stenius

Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg totesi Suomen kuvalehden haastattelussa 4.11.2011, että Ruotsi näyttää Suomeen verrattuna erilaiselta vain Suomesta katsoen - muualta eroja ei huomaa. Borgin mukaan Ruotsi ja Suomi ovat kivitaloja, jotka kestävät talouspuhurit, kunhan niistä pidetään huolta.
Johtajakurssilaiset lähtevät nyt paikan päälle katsomaan, miltä Eskilstunan sosiaali- ja terveydenhuolto näyttää, omin silmin katsottuna.
Seija Telaranta

Hoivapalveluissa kuohuu

Ruotsissa, missä monessa suhteessa ollaan edistyksellisiä hoivapalveluiden mitoituksessa, laadussa ja vapaudessa valita oma hoitopaikkansa, on nyt alkanut turbulenssi palveluiden tuottajien, työntekijöiden, omaisten ja asiakkaiden taholta. Sosiaalihallituksessa on valmistunut kysely, jossa 7700 dementiakodeissa työskentelevää, niissä asuvaa ja heidän omaisiaan on vastannut ja arvioinut miehitystä dementiapotilaiden hoivapaikoissa. Suuri enemmistö vastanneista on sitä mieltä, että  henkilöstön määrä on riittämätön huolehtimaan siitä, että dementikko saa syödä, käydä WC:ssä tai mennä vuoteeseensa oikea-aikaisesti.

Yötyötä tekevä henkilöstö on aivan minimissä, sillä tutkituissa kodeissa puutteet olivat merkittävän suuria kuudessa kymmenestä. Sosiaalihallitus esittää keinoksi tiukkojen määräysten antamisen siitä, kuinka vanhusten hoivapalvelut miehitetään. Selvät säännöt helpottavat myös valvontaa.

Tämän päivän Aftonbladet nostaa esimerkiksi Careman, Suomessakin tunnetun hoivapalveluketjun Enskeden yksikön.

http://www.stockholm.se/-/Serviceenhetsdetaljer/?enhet=a2890dae810c4d2bafe24fca84b73788

Jeanette Livefjordin kuva Aftonbladetista

Aftonbladetissa on esillä makuuhaavoihin menehtyneen vanhuksen huono hoito ja kohtelu  sekä Careman Tukholman kotipalvelun entisen toiminnanjohtajan Jeanette Livefjordin haastattelu. Haastattelun otsikko on: "Personalen slet som djur och hade dåliga löner". Jeanette toimi toiminnan johtajana kyseisessä kotipalvelussa viime kesänä. Hän on hyvin kriittinen yrityksen tavasta kohdata asiakkaansa ja henkilökuntansa. Kun työntekijöillä oli suunnittelupäivä, ei olisi saaanut edes kahvia tarjota. Hänen mukaansa esimiehillä oli hyvä palkka ja heitä kohdeltiin hyvin. Mutta hoivatyötä tekeviä oli jatkuvasti liian vähän eikä esimies voinut palkata lisää. Viikkokokoukset lopetettiin, koska ne veivät liikaa aikaa. Puhelimia ei riittänyt kaikille, joten oli otettava omat käyttöön työasioissakin. Kotikäyntiaikaa lyhennettiin koko ajan, vaikka hoitosuunnitelmassa oli määritelty aika. Kaikki piti ajatella vain rahan kautta. Raha, raha, raha.
Tämä on yhden ihmisen näkemys, jota kuitenkin tukee sosiaalihallituksen juuri valmistunut tutkimus.
Asian tiimoille on myös perustettu blogi, missä henkilöstö, hoivapalveluiden asiakkaat ja heidän omaisensa voivat kirjoittaa avoimesti kokemuksistaan.
Otin tämän asian esille tässä johtamisen blogissamme siksi, että esimiehet aidosti miehittäisivät yksikkönsä asukkaiden tarpeiden ja hoitoisuuden sekä sovitun suunnitelman mukaisesti. Miehityksen riittävyyttä ja asukkaiden hoitoisuutta on seurattava tarkasti ja tehtävä tarvittavat korjaukset reaaliajassa. On myös toimittava lupausten mukaisesti. Yllä mainitun organisaation nettisivuilta saa kyllä aivan erilaisen käsityksen toiminnasta kuin mitä nyt lehtiartikkelissa oli. Kun tämä lupausten ja todellisuuden välinen  kuilu tulee riittävän suureksi joko henkilöstön, asiakkaiden tai omaisten näkökulmasta, taivas on auki kohuotsikoille, sosiaalisen median jutuille ja hoivapalveluyrityksen maineen menetykselle. Kuka laittaa omaisensa tai itse menee huonomaineiseen hoivakotiin?
Seija Telaranta