Nainen johtaa

Onko sukupuolella merkitystä, kun tarkastellaan johtajuutta. Kautta aikojen keskustelussa ja tutkimuksessakin on ollut kaksi ääripäätä. Sukupuolella ei ole merkitystä, kyse on vain ihmisestä ja erilaisista persoonallisuuksista, osaamisesta. Tai että nainen johtaa omalla tavallaan, naisen tavalla. Selailin jo 90-luvulla kirjoittamaani johtamisen oppikirjaa ja siinä oli sivutolkulla naisjohtajan erityispiirteitä:
Nainen suosii verkostoja eikä viihdy hierarkiassa, hän pyrkii vaikuttamaan ilman käskyjä ja määräyksiä, tiimin jäsenyys on merkittävämpää kuin asema ja valta byrokratiassa. Nainen jakaa valtaa enemmän kuin miesjohtaja vastaavassa tilanteessa, hän kommunikoi luovemmin ja käyttää useampia kanavia, myös epävirallisia.Naisen johtamassa organisaatiossa tehdään paljon kysymyksiä ja kyseenalaistetaan. Nainen löytää paljon ratkaisuja eikä eletä oikein-väärin akselilla.Nainen ei hajoita ja hallitse vaan yhdistää ja hallitsee. Hän näkee miestä paremmin heikot signaalit ja on lähempänä henkilöstöään.
Luin eilen naistenlehti Gloriasta Eläke-Tapiolan toimitusjohtaja Satu Huberin haastattelun. Tuntui tutulta kun vertaa tutkittuun tietoon naisen tavasta johtaa.

Huber on 52-vuotias nainen suomalaisen business-maailman huipulta. Hänen tavastaan kommunikoida todetaan: Pikkutarkka ja muodollinen hän ei tosiaankaan ole. Hänen sähköpostiviestinsä vilisevät hymiöitä, ja työpöytä avokonttorin kulmassa pursuaa papereita. Niistä yhden kulmaan on raapustettu jotain, joka näytää ostoslistalta".
Naisella vaativassa johtamistehtävässä on koti ja perhe hyvin likellä. Hän pystyy keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa.Huber kertoo lisäksi, että hänen johtamisfilosofiaansa kuuluu epämuodollisuus ja epätäydellisyys. Hänestä auktoriteetti rakentuu sille, että johtaja tunnistaa ja tunnustaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Hän myös korostaa sitä, että johtaja ei ole paras organisaatiossaan, vaan menestys tulee, kun osaa hyödyntää muiden osaamisen täysimääräisesti.

Mielenkiintoinen asia myös oli, että Huber oli pannut merkille ainakin byrokratiassa tutun käytännön, että kaiken tekstin tulee olla loppuun asti viilattua ennenkuin se pannaan kiertoon. Paljon hedelmällisempää olisi, jos annettaisiin enemmän korjaus- ja täydennysmahdollisuuksia henkilöstölle.
Huberin mukaan yksi  johtajan tehtävä on tehdä kokonaisuuden kannalta tyhmiä kysymyksiä ja rohkaista henkilöstöä ottamaan asioita esille ja ajaa niitä parhaansa mukaan. Ihmisten on viihdyttävä työpaikalla, ei riitä, että työvälineet, ergonomia, työyhteisö ja työtehtävät ovat kunnossa. Työntekijät tulee kohdata yksilöinä, huomioiden heidän sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointinsa, osaamisensa, kokemuksensa ja tietonsa. "Pitää myös ottaa huomioon  hänen elämäntilanteensa, elämänhallintansa, arvot ja asenteet", sanoo Satu Huber.
Sosiaali- ja terveysalan koulutus taustalla meillä tämän alan johtajilla on etulyöntiasema hyvään ihmisten johtamiseen, koska koulutuksessamme on opetettu huomioimaan ihminen kokonaisvaltaisena yksilönä.
 Naisen johtamassa organisaatiossa henkilöstön on hyvä olla, vai mitä?
Näissä merkeissä Hauskaa Uuden Vuoden juhlaa!
Seija Telaranta

Hyvän Joulun toivotus

Hyvää Joulua tärkeät lukijamme! Tähän mennessä jo 4334 kävijää on ollut blogissamme. Se on palkitsevaa meille kirjoittajille, kiitos!

Seija Telaranta

Johtajanaisen vaatteet

Selasin Damernas Världin joulunumeroa, jossa menestyvät johtajanaiset kertoivat pukeutumisestaan.
"Tunnen oloni mukavaksi 12 sentin koroissa"
"Tyylini on rento, mutta siinä on aina jotain ekstraa" 
 "Suoristan ryhtini ja se on siinä"
"Klassikko-vaatteita kannattaa olla vaatekaapissa, mutta niihin on aina lisättävä jotain kivaa, persoonallista ja arkea kohottavaa.
On  huomioitava tilanne ja harmonisoitava vaatetus siihen sopivaksi. Kuten tässä 4-vuotias Meimi on dj:tä seuratessaan valinnut Rockabilly-puseron profiloimaan sanomaa!

Michelle Obama, miljoonien naisten esikuva myös pukeutumisessa, sanoo aiheesta seuraavasti: "Rakastan vaatteita, muotia ja kauniiksi pukeutumista. Pidän vain sellaisia vaatteita, joissa tunnen oloni mukavaksi ja luonnolliseksi. Hän kehottaakin naisia vapautumaan paineista ja valitsemaan vaatteet, joissa tuntee olonsa onnelliseksi.Vapaudutaan siis pukeutumisen paineista ja ahkeasta business-tyylistä ja valitaan sekä arkeen että juhlaan vaatteet, joissa tunnemme itsemme kauniiksi. Silloin viesti on positiivinen, takuuvarmasti.

Tämän kuvan sain Obamalta Uuden Vuoden aattona Facebookiin. Itse asiassa häneltä tuli 60 kuvaa, jotka luonnehtivat hänen vuottaan Valkoisessa talossa. Aika monta kuvaa oli vaimostakin, tässä pikkumustassa tanssin pyörteissä. Michelle Obama on  muuten Vogue-lehdessä valittu yhdeksi maailman parhaiten pukeutuvista naisista vuonna 2010.
Seija Telaranta

Haettiin virtaa Tukholmasta

TAMKin Täydennyskoulutuksen ja myytävien palveluiden ryhmä haki virikkeitä Tukholmasta viime viikolla. Erikoistumisopinnot ja myös johtajakoulutus kuuluu tähän osastoon hallinnollisesti.
Terrori-iskun vuoksi kaupunki oli hiljainen ja kylmä. Kungsträdgårdenin joulutori oli kiinni enkä koskaan  ole nähnyt NK:n tavarataloa niin tyhjänä. Tukholmassa on siitä huolimatta aina hohtoa, rento ilmapiiri, kaikki puhdasta ja kaunista. Pienen soppailun jälkeen siirryimme Suomen Tukholman suurlähetystöön, jossa sosiaalineuvos Timo A. Tanninen avasi Ruotsin sosiaali- ja terveyspoliittisia suuntaviivoja tälle uudelle hallituskaudelle. Aiheesta on aivan tuore artikkeli tässä blogissa, joten kannattaa tutustua.
Keskeistä on huoli ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä ja uusi ohjelma korostaa omaa vastuuta ja kannustaa siihen.Ohjelmassa on monia painopisteitä, akuutein dementikkojen hoivan tason nostaminen, mm. kiinnittämällä huomiota hoitohenkilökunnan koulutustasoon.
Valinnanvapaus tuntuu upealta. Ihminen voi valita vapaasti hoitopaikkansa joko yksityiseltä tai julkiselta puoleta, rahat tulevat perässä ja hoito on tasahintaista.
Tapasimme suulähetystössä myös suomalaistaustaista alamme henkilöstöä. Mielenkiintoinen oli vasta avattava kotisairaanhoitoyritys, jonka nuori johtaja kertoi palveluistaan. Hän oli kiinnostunut myös suomalaisesta henkilökunnasta. Meillä on hänen yhteystietonsa.

Kuvassa sosiaalineuvos Timo A. Tanninen Tukholman suurlähetystöstä ja hänen vaimonsa, joka järjesti meille upean tarjoilun. Välissä esimehemme Tuija Kontio sekä minä

Ryhmäkuvassa Sergelin torilla. Oli kylmä ja tuulista, mutta lämmin henki. Ja pieni soppailu teki hyvää ja lämmitti!



Seija Telaranta

Johtajakoulutuksen kuulumiset teemalla "Ennen Joulua"

Erikoistumisopintojen johtajakurssi 26 voi raskaan syksyn jälkeen hyvin. Kaikki kurssit on suoritettu ansiokkaasti ja innolla on lähdetty omien kehittämisprojektien pariin. Saattaa kuulostaa tylsältä, jos sanon, että prosessinäkökulmankin työt olivat tosi upeita. Niin vain oli! Tästä on osoituksena, että Pirkanmaan aluejaoksen Laatulounaalla helmikuussa kuulemme näistä yhden: Sidosryhmät, verkostot ja kumppanuudet prosessissa. Työn ovat tehneet Jaana Nguyen, Jani Reijomaa ja Antti Salmela. Laatulounas on Tullintorilla TAMKin tiloissa torstaina 3.2 klo 12. Sitä ennen on mahdollisuus syödä lounas ravintola Eetvartin tiloissa. Se kuuluu kuvioon ja on omakustanteinen, mutta edullinen ja laadukas, tottakai! Esitelmän nimi ei ollut houkuttava, mutta kyseessä on case, jossa nuori tyttö tulee päivystystapauksena lastensuojeluyksikköön. Työssä kuvataan verkostojen ja sidosryhmien muodostumista sekä rajapintoja käytännön koskettavan esimerkin avulla.

Kuvassa johtajaryhmä 26 "prosessipäivänä"

Opinnot jatkuvat tammikuussa ja valmistumisjuhlia vietetään toukokuun 19 pnä. Sitä ennen teemme kuitenkin legendaarisen opintomatkan Tukholmaan.



Seija Telaranta

Johtajalukemista

Tähän blogiin on nyt laitettu kansio KJ10YAMK. Sinne tulee tämän ryhmän tuotoksia johtamisesta. Ryhmä on tänä syksynä aloittanut ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät opintonsa.  Koulutuksessa ollaan siirtymässä hyödyntämään ja osallistumaan sosiaalisen median kanaville.On paljon palkitsevampaa ja haastavampaa kirjoittaa suurelle joukolle kuin omalle ryhmälle. Kansiossa on nyt artikkelit EU:n sosiaali- ja terveyspolitiikasta ja Ruotsin uuden hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittisista linjanvedoista sekä kolmas artikkeli innovatiivisesta tavasta tuottaa terveyspalveluita. Esimerkkinä Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä toimiva terveyskioski.
Aamulehdessä oltiin tänään huolestuneita ministeritason johtajien johtajakoulutuksen puutteesta. Siinä suositeltiin mm.  Harvardin yliopiston inteesivikurssia. Olen seurannut niiden sisältöjä ja sama pohja se on siellä kuin on meidänkin johtajakoulutuksessa: prosessinäkökulma, talousnäkökulma, asiakasnäkökulma sekä henkilöstönäkökulma.  Peruskirjoina meilläkin on Harvardin professoreiden Robert Kaplanin ja David Nortonin kirjat.
Strategiaosaaminen on johtajan ydinosaamista. Siitä on ilmestynyt uusi kirja; Kamensky, M. Strategiajohtaminen. Talentum. 2010. Innovatiivisempi ja haastavampi on Kimin ja Mauborgnen Sinisen meren strategia. Se kannattaa lukea vaikka toiseen kertaan. Minuun teki vaikutuksen Yellow Tail -viinimerkin strategia. Kun menin ostamaan punaviiniä, kädessäni oli Yellow Tail!

Seija Telaranta

MITÄ JOKAISEN KOTIÄIDIN (ja muidenkin naisten) TULEE TIETÄÄ SIJOITTAMISESTA

Minähän olen tehnyt kaiken väärin! Mummon ohje, että pahan päivän varalle pitää jokaisesta palkasta laittaa osa toiselle tilille on nähtävästi aikansa elänyt ja täysin väärä. Kuulun siihen ryhmään naisihmisiä, joiden mielestä sijoittaminen nimenomaan on salatiedettä ja ehdottomasti alan koulutuksen saaneiden henkilöiden hommaa. Sen verran olen sentään minäkin valistunut, etten missään nimessä kuvittele sijoittamisen olevan yksinomaan miehinen taito, vaan uskon vakaasti siihen että nainen pystyy suoriutumaan siitä mistä mies.

Oli valaisevaa ja harmistuttavaa lukea tilastotietoa siitä, miten vieläkin naisen euro on vähemmän kuin miehen. Vaikka lapseton olenkin, sen verran olen ymmärtänyt, ettei äitiys ole taloudellisesti kannattavaa. Se, miten paljon lapsen saanti oikeasti maksaa, oli kuitenkin yllätys. Vanhemmaksi tulo katkaisee uran välittömästi ja koska ainakin toistaiseksi evoluutio on sillä mallilla, että nainen synnyttää lapset. Näin ollen hän väistämättä menettää urallaan etenemismahdollisuuksia, palkankorotuksia, kannustinapalkkioita ym. Tämähän on selvää. Kun nainen ei ole töissä, ei palkka ja ammattitaito pääse kehittymään. Sen työtoverin, joka on pysynyt töissä ja kehittänyt ammattitaitoaan kuuluukin tienata enemmän. Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2006 tekemän tutkimuksen mukaan työssäkäyvien 26–40- vuotiaiden työssäkäyvien äitien palkka on jopa 30 prosenttia samanikäisten isien palkkaa pienempi. Isien urille vanhemmuus ei siis ole hidaste. Rahallisesti kotona lapsen ensimmäiset kolme vuotta oleva keskituloinen äiti menettää noin 60 000€ palkkatuloja. Lapsetonkin tosin ymmärtää, ettei kaikkea voi mitata rahassa.

Kirjan mukaan suomalaiset naiset ovat esimerkillisiä suorittajia, jotka janoavat tietoa ja tekevät loppuun sen, minkä aloittavat.  Tytöt menestyvät peruskoulussa kuin pojat, tytöistä yli 60 prosenttia (pojista alle puolet) valitsee lukion peruskoulun jälkeen, miehet keskeyttävät sekä ammattikorkeakoulutuksensa että yliopistokoulutuksensa useammin kuin naiset, ammatillisen tutkinnon suorittaneista yli puolet on naisia, akateemisen loppututkinnonsuorittaneista yli 60 prosenttia on naisia, tohtoriksi väitelleistä puolet on naisia, naiset osallistuvat työhön liittyvään koulutukseen miehiä useammin. Luonnollisestihan edellä oleva luettelo faktoista takaa naisille paremmat työpaikat. Myllyoja ja Kullas kuitenkin kumoavat moisen olettamuksen. Koulumenestyksestään huolimatta naiset hakeutuvat edelleen matalapalkkaisille ”humanistisille” aloille kun taas miespuoliset koulutoverit valitsevat taloudellisesti kannattavammat urat opiskelemalla kemiaa, fysiikka ja matematiikkaa. Kirja neuvoo naisia olemaan ylpeitä koulutuksestaan ja antamaan sen näkyä. Miksi suotta pitää kynttilää vakan alla ja epäröidä uralla etenemistä vain siksi, että on nainen, äiti tai raskaana?
Kun nyt sitten ollaan naisellisesti matalapalkkaisella alalla palkkakuopassa mieskollegoiden kiitäessä uralla ohitse, miten pitää oma talous kunnossa? Myllyoja ja Kullas kehottavat kaikkia tekemään yritysmaailmasta tutun tilinpäätöksen omista tuloista ja menoista. Mikäli kaikkien menojen jälkeen rahaa jää vielä yli, on vaihtoehtoja periaatteessa neljä. Yli jäävän rahan voi joko tuhlata tai lahjoittaa heti pois, pistää rahat tyynyn alle tai säästöpossuun ja antaa inflaation nakertaa niistä ostovoima. Rahat voi laittaa myös pankkiin (niin kuin mummo neuvoi tekemään), joka käyttää niitä oman varallisuutensa kartuttamiseen ja maksaa pientä korkoa talletukselle. Tästä korosta verottaja ottaa osansa ja säästäjän varallisuus ei näin kartu vaan todennäköisesti hupenee. Pahan päivän varalle säästäjien rahoja oli vuonna 2009 lepäilemässä suomalaisilla pankkitileillä 74 miljardia euroa. Se on enemmän kuin kyseisenä vuonna Suomen valtion budjetti. Neljäntenä vaihtoehtona on sijoittaminen (sivumennen sanoen merkkikäsilaukku ei tämän teoksen mukaan ole sijoituskohde) ja vaurastuminen. Niin helppoa se siis on. Vai onko?

Taito yksinkertaistaa

Johtaja saa parhaiten sanomansa perille, kun hän osaa käyttää sitä kieltä, minkä henkilöstö kokee kotoiseksi. Tuttuuden tunne  tekee tunnelman mukavaksi ja elämän kovinakin aikoina keveämmäksi. Kaikkihan me muistamme luennoistijoita, joiden tunneilla ei ehtinyt kuin nyökytellä, "näinhän se on, noin minäkin olen ajatellut". Se johtui  siitä, että luennoitsijalla oli kyky puhua kansan kieltä ja yksinkertaistaa asiat. Jotta niin pystyy tekemään, on itse osattava, eli perehdyttävä asioihin huolellisesti ja sisäistettävä ne ennenkuin opettaa muille.

Mies oli saanut kerättyä mittavan omaisuuden. Vanhetessaan häntä alkoi huolestuttaa, miten pystyä kartuttamaan omaisuutta tai ainakin säilyttää se. Hän kutsui parhaat taloustieteilijät neuvonpitoon ja päädyttiin siihen, että he laatisivat ohjeet. Ennenpitkää ryhmä sai työnsä valmiiksi, mutta työstä tuli niin laaja, että raportteja oli satoja sivuja. Miljonääri lähetti joukon moneen kertaan takasin ja sanoi, että asiat on yksinkertaistettava niin, että hän nopeasti ymmärtää mitä tehdä. Prosessi jatkui pitkään, kunnes se kilpistyi yhdeksi lauseeksi: "Ilmaista lounasta ei ole". Tämän kun muistaa, omaisuus säilyy ja karttuu.

Tom Petersillä on monia tällaisia helmiä, lyhyitä mottoja, joilla on laaja merkitys. Esim. Mitä maailma tekee kopioilla, varsinkaan työyhteisö. Esimiehen kannattaa aina rekrytoida itseään pätevämpi, koulutetumpi, nuorempi ja kauniimpi. Vain sillä tavalla organisaatio kehittyy ja kukoistaa, kykyjä ei kannatta pelätä.


Ja Jeanne Liedtkan näkemys strategiasta, jonka tulisi olla kuin pikkumusta, LBD, josta Coco Chanel sanoi aikanaan: pidä pikkumustan design yksinkertaisena, puhtaana perusmallina. Silloin se toimii aina, kaikissa oloissa ja tilanteissa.
Näin pikkujouluaikaan - mikä on sen helpottavampaa kuin löytää kaapista yksinkertainen pikkumusta - se on siinä!


Seija Telaranta

Lukemista

Kauppalehti Optiossa 28.10.2010 haastateltiin Plan Suomen pääsihteeriä Riitta Weisteä. Hän on toiminut pitkään Nokiassa henkilöstöjohtajana ja siirtynyt Planiin. Kysyttäessä mitä johtamiskirjaa hän suosittelee, hän vastaa: "Peter Druckerin Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen" Hänen mukaansa Druckerin kirja nostaa erinomaisesti esiin ihmisten johtamisen. 

Druckerin kirjat ja erityisesti tämä viimeisin, on myös johtajakoulutuksemme suosikkikirja. Paitsi että siitä saa tietoa johtamisesta, siinä on paljon myös muuta, sellaista, joka herättää.

Erityisesti mielessä on Druckerin lyhyt vastaus siihen, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tulos. Se on muuttunut ihminen!


Seija Telaranta

Valinta johtajakoulutukseen

Yksi tärkeä valintakriteeri johtajakoulutukseen on kokemus esimiestyöstä. Se saattaa tuntua joskus "epikseltä", koska koulutuksen puute voi estää  pääsyn  esimiestehtäviin.Olemme ottaneet oppia maailmalta sekä tähän valintaperusteeseen että opetussuunnitelman rakenteeseen ja sisältöön. Opetussuunnitelma on tehty esimiestyötä tekeville, jolloin koko koulutuksen ajan pystyy reflektoimaan teoriaa käytäntöön sekä myös hyödyntämään tehtävät palvelemaan omaa työyksikköä. Esimiehen rooli on eri kuin työntekijän rooli. Siinä on eri näkökulma koko organisaatioon ja sen henkilöstöön. Johtaminen ei ole hoitotyötä, ei hoivaa eikä hoitamista, vaan uusi ammatti, jonka sisältö on henkilöstön johtaminen, asiakkuuksien johtaminen, prosessien johtaminen ja talouden johtaminen.
Esimiestehtävä valintakriteerinä on meillä määritelty siten, että henkilö toimii säännöllisesti esimiestehtävässä, esim. osastonhoitajana/apulaisosastonhoitajana, johtavana sosiaalityöntekijänä, erityyppisten hoivakotien johtajana tai muussa vastuullisessa esimiestehtävässä.
Maailma muuttuu ja työelämässä tarvitaan yhä monipuolisempia taitoja, vaikka ei johdettavaa omaa työyksikköä olisikaan. Varmasti tulee myös aika, jolloin on tarjolla johtajakoulutusta, jossa on sellainen opetussuunnitelma, joka mahdollistaa myös ei-esimiestyötä  hankkineiden opiskelun. Jo nyt on tarjolla koulutusta, missä tämä kriteeri ei ole niin tärkeä.Seuraa ja vertaile!

Tässä vuosi sitten valmistuneen ryhmän iloa saavutetusta tuloksesta.
Johtajakurssi 22

Seija Telaranta

Johtaminen tarvitsee esikuvia

Aamulehden etusivun uutinen eilen 4.12.2010: Arja Laitinen aloittaa Nokian kaupungin ensimmäisenä naispuolisena valtuuston puheenjohtajana. Arja on 1970 syntynyt ensimmäisen kauden valtuutettu, sairaanhoitaja ja Nokian terveyskeskuksen vuodeosaston apulaisosastonhoitaja. Hän valmistui johtamisen erikoistumisopinnoista 10.12.2009 ja piti valmistumisjuhlassa ryhmän puheenvuoron, joka on luettavissa tästä blogista. Hän myös kirjoitti tähän blogiin otsikolla "Kontaktipintoja" 25.10.2010.
Johtamisen erikoistumisopintojen "konehuoneella" olemme erityisen iloisia ja ylpeitä Arjan etenemisestä urallaan.Hän on arvokas käyntikortti myös TAMKin  johtajakoulutukselle, naisjohtajille ja sosiaali- ja terveysalan työntekijöille - kyllä mekin lasikaton pystymme puhkaisemaan.

Kuten Arjan puheesta, kirjoituksesta ja Aamulehden artikkelistakin huomaa, Arja on myös oiva esimerkki siitä, miten hyvä asenne ja kyky sosiaalisiin suhteisiin on eduksi. Otsikossakin sanotaan, että Arja Laitinen on iloinen työmyyrä. Hän myös osaa taidon hakea vahvistusta omalle osaamiselleen. Jo nyt hän on valinnut entisestä puheenjohtajasta mentorinsa.
Yksin ei pärjää, johtaja tarvitsee sparraajan ja paljon tukea myös muilta. Siksi koko johtajakoulutus-porukka, opettajat ja yli 500 opinnot käynyttä seuraamme Arjan kauden alkua, tuemme häntä vaikka Facebookissa ja olemme ylpeitä siitä, että meillä on esikuva johtamiselle. Paljon onnea vaan, paljon onnea Arja.....
Seija Telaranta

Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopintojen hakuaika on päättynyt

Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopinnot, ryhmä 27 aloittaa TAMKissa tammikuussa. Määräaikaan mennessä tuli runsaasti hakemuksia, yhteensä 88 kappaletta. Kiitos kaikille hakijoille! Jokainen hakija saa tiedon pääsi tai ei opiskelemaan 15.12 mennessä. Johtajakurssille otetaan 24 opiskelijaa ja opiskelu alkaa torstaina 13.1.
 Seuraava johtajakurssi alkaa syyskuussa 2011, hakuaika on toukokuu 2011. Seuraa informaatiota TAMKin sivuilta ja tästä blogista.
Hyvää joululukemista on tuore oppikirja Johtamisen näkökulmat.Siinä on 61 kirjoittajaa ja 480 sivua. Kirjoittajina on johtamisen alan tunnetut vaikuttajat ja opiskelijat erikoistumisopinnoista ja ylemmästä amk-koulutuksesta. Sitä saa tilata osoitteesta:


www.tamk.fi/julkaisut

Julkaisun hinta on 38€ +lähetyskulut


Muuta mukavaa "johtajalukemista" on Sounio, L.Brändikäs
ja Jabe, M. &  Häkkinen, H. Uusi uljas johtaminen.

Molemmat kirjat ovat Talentumin tämän syksyn uutuuksia.

Lainaus Brändikkään alkusivulta.


"Suomalaisten asiantuntijoiden sudenkuoppa on  prosessipropaganda.Työinto uppoaa byrokratiaan. Markkinointi on tunteeseen tarttumista, ei taulukkotiedettä"

Seija Telaranta                                                                         
                                                                                                        

Niin lähellä mutta kaukana

Ruotsin mallia on tässäkin blogissa pidetty hyvänä ja esimerkillisenä. Kauppalehdessä eilen, 29.11. oli prof. Mats Brummelsin haastattelu, jossa hän toteaa, että Ruotsin malli taipuu huonosti Suomen terveydenhuoltoon. Mats Brummels toimii Karolinska Institutenissa tutkijana ja opettajana nimenomaan terveydenhuollon organisointikysymyksissä. Ruotsissa ei ole yhtä mallia, vaan yhtä monta tapaa organisoida terveydenhuolto kuin on maakäräjä-alueitakin (24). Maakäräjillä on verotusoikeus ja johto valitaan vaaleilla. Maakäräjät vastaavat terveydenhuollon organisoinnista. Yksityinen sektori toimii maakäräjien "alihankkijana" ja maksut ovat samat, valitsee asiakas/potilas minkä hyvänsä palveluntuottajan.Olennaista on, että potilas saa valita, hän on subjekti omassa asiassaan.. Tämä on vuoden 2010 alussa voimaan tulleessa laissa. Valinnavapauden toteutumisesta on hyvät tulokset Tukholman maakäräjien alueella. "Vårdval Stockholm", on osoittautunut hyväksi myös asiakkaan näkökulmasta. Palvelujen saatavuus on parantunut.   Asiakas osaa päättää asunnon hankkimisesta, vuokraamisesta, auton ostosta ja muistakin hankinnoistaan itse, miksi ei terveyspalveluiden tarjoajasta.
Artikkelin " Ruotsin malli taipuu huonosti Suomen terveydenhuoltoon" on kirjoittanut  Auli Mauno 
auli.mauno@kauppalehti.fi
Kuva Helsingin kaupunki/Seppo Laakso
Seija Telaranta

Valta ja karisma

Johtamisesta, vallasta ja siitä, mikä on soveliasta johtajalle kirjoitetaan kaikissa medioissa joka päivä. Johtajilla ei ole puutetta reflektiopinnasta omille ajatuksilleen. Aamulehden kronikan otsikko on  tänään: "Äijät saavat mennä". 

Kaikki johtajan tekemiset ja sanomiset ovat läpinäkyviä  ja tulevat ihmisten tietoon pienemmässäkin mittakaavassa kuin Paperiliitossa. Jokainen kokous ja vuorovaikutus-tilanne on sellainen, että sen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johtajan arvomaailmasta ja siitä, miten hän hallitsee johtajuuttaan ja käyttää valtaa. Jos käyttää henkilöstöstään termiä alainen, turha on sanoa arvostavansa henkilöstöään. Alainen on hyvä termi kun käsitellään aihetta teoreettisesti, luokkahuoneessa, mutta sinne se on jätettävä.

Valta on aina kiehtonut ihmismieltä. Filosofi Timo Airaksinen on todennut, että valta vetää puoleensa ja sen läheisyydessä on aina ruokaa, viiniä ja sikareita. Valta on hyvä polttoaine kun osaa  käyttää sitä viisaaasti, mutta valta myös turmelee.Jotta vallankäyttö tuottaa toivottua tulosta ja on oikeansuuntaista, esimiehen on tunnettava ja tunnistettava vallan lähteet, vallan olemus ja mahdollisuudet, jotta vallankäyttö koituu kaikkien parhaaksi.

Vallan keskeisyys ei ole vuosisatojen saatossa paljoakaan muuttunut. Samalla tavalla vallasta kirjoitti jo Niccolo Machiavelli 1500-luvulla.Tuoko sosiaalinen media tähän muutoksen? Artikkelissaan "Keskustelun jalo taito" Alex Nieminen toteaa, että verkon sosiaalistuminen on ensimmäinen asia, joka haastaa vallan  johtamisessa. Sosiaalisessa internetissä toimimisessa avainasemassa on vallasta ja kontrollista luopuminen. Vallan sijasta johtamisen uusiksi attribuuteiksi ovat nousseet inhimillisyys, luonnollisuus ja organisoimattomuus.
Ihmiset eivät luota vain viralliseen tietoon, vaan iso merkitys on verkkoyhteisöjen mielipiteillä ja arvostuksilla.

Mikään ei voimaannuta organisaatiota enempää kuin positiivisella tavalla karismaattinen johtaja.Hän tuntee omat vahvuutensa ja tunnistaa heikkoutensa, mutta työskentelee niiden vähentämiseksi. Henkilöstön ei tarvitse kannatella eikä mielistellä johtajaansa, vaan johtaja tukee henkilöstöään ja auttaa heitä löytämään omat vahvuutensa. Ruotsissa myös sosiaali- ja terveysalalla on määräaikainen johtajuus. Johtaja voi olla vain 3 tai 4 vuotta esimiehenä ja sitten on suunnattava muualle. Toiseen paikkaan esimieheksi tai takaisin kliiniseen työhön, opetuksen ja ohjauksen asiantuntijaksi tai tutkimustyöhön, tietysti koulutuksen ja perehdytyksen jälkeen.

Johtajalla on myös oltava taito nähdä omat kykynsä suhteessa työn vaatimuksiin, olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Käytännössä se merkitsee oikeaa ajoitusta; taitoa olla lujasti kiinni ja hellittää kun aika on, valmiutta myös jättää organisaaatio, jos pätevyys ei enää kanna tai into ponnistella on laantunut. Yllä mainittu Alex Nieminen totesi Aamulehden haastattelussa 15.2.1999 seuraavasti: " Olen paras ihminen, jonka yritys voi palkata ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi, mutta sitten minusta on päästävä äkkiä eroon".
On siis tunnistettava omat kykynsä suhteessa organisaation tarpeisiin.

– Seija Telaranta

Terveisiä Tukholmasta

Johtajakurssien opintomatka Tukholmaan tehtiin viime viikolla. Kuten tällä sivulla olevasta matka-ohjelmasta ilmenee, kohteemme olivat Attendo Care, jo vuodesta 1987 toiminut yksityinen palveluiden tuottaja ja Rinkeby-Kistan kaupunginosan hallintoyksikkö. Opintomatkan ydinteemat olivat palveluiden laatu, asiakas valitsijana sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen sekä monikulttuurisen työyhteisön johtaminen.
Tutustuminen Attendo Caren toimintaan oli lievästi sanottuna valtava elämys. Toiminta perustuu tutkimukseen, "evidensbaserad praktik". Johtaminen on ammattimaista ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan monipuolisesti.

Kista-Rinkeby on yksi Tukholman 14:sta kaupunginosasta. Se on 45 000 asukkaan kansojen sulatusuuni, jossa on jo sukupolvien ajalta kokemusta monikulttuurisesta elämästä. Saimme mielenkiintoisen tietopaketin ja kokemuksia monimuotoisen asiakaskunnan ja henkilöstön johtamisesta. Mielenkiintoista oli myös huomata, että uruguaylaiset, kurdit, iranilaiset ja suomalaiset eivät ole pelkästään työntekijöinä, vaan jo esimiehinä. Kaupungintalolla pidetyn informaatitilaisuuden jälkeen jakauduimme ryhmiin ja tutustuimme dementiakoteihin, päihdehoidon yksikköön, päiväkotiin ja vammaispalveluihin. Suuri dementiahoito-kerrostalo oli jakautunut eri kansallisuuksia edustaviin yksiköihin. Latinokodissa soi latinomusiikki ja sisustus noudatti kulttuurin perinteitä. Vastaavia yksiköitä oli monen muunkin kulttuurin edustajilla.
Tukholma tuotti taas oppimiskokemuksia!

Lue lisää seuraavista linkeistä:

• Vammaisten palvelukeskus
• Dementiakoti
• Päihdekuntoutus
• Esikoulu

– Seija Telaranta

Aamulehti 11.11. (A6) uutisoi johtamisen seminaarista

Johtamisen näkökulmat -seminaari onnistui

Kiitos kaikille osallistujille, luennoitsijoille ja päivän suunnittelusta ja toteutuksesta vastaaville Kehittäminen ja johtaminen YLEAMK-ryhmän 09-opiskeijoille. Yhteistyössä on voimaa. Seminaari ja julkaisuprojekti olivat myös merkityksellinen osoitus ammattikorkeakoulun tärkeästä päämäärästä, toimia kumppanuussuhteessa työelämän kanssa. Pelkät kokoukset ja suunnittelut eivät vie asioita eteenpäin, vaan yhdessä tekeminen ja yhdessä esiintyminen.
Meillä oli todella iso ilo saada alueen merkittävät johtajat yhteiseen seminaariin ja avaamaan henkilökohtaisesti omaa johtamistaan ja organisaatioidensa tulevaisuutta. Esimiehen ei ole hyvä istua seminaareissa ja olla poissa henkilöstönsä luota. Alunperin meillä oli tarkoitus järjestää kaksipäiväinen tilaisuus, mutta saimme palautetta osallistujilta, jossa toivottiin kiteytystä yhteen päivään.

Johtamisen näkökulmat -julkaisussa on 61 kirjoittajaa. Eli tosi moni ei mahtunut esitelmöimään aiheestaan, mutta julkaisussa on monta todella kiintoisaa ja ajankohtaista  artikkelia.
Mainitsen nyt tässä Hanna Tainion, jonka artikkeli "Asiakkaana äänestäjä" on mukavaa ja ajatuksia herättävää luettavaa. Sirkka Kukkola kirjoittaa SHQS-laatujärjestelmästä ja sen käytäntöön viemisestä, aiheesta, mistä ei ole paljoa tietoa saatavilla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin asiakaspalvelun kehittämispäällikön Marika Järvisen artikkeli asiakasnäkökulmasta on todella kattava katsaus asiakaspalveluun ja sen kehittämiseen julkisorganisaatiossa.
David Beckham kohotti suomalaisen kirurgisen osaamisen kertaheitolla maailman tietoisuuteen, kun Sakari Orava leikkasi Turussa hänen akillesjänteensä. Timo Telaranta kertoo omassa artikkelisaan miten ulkomainen potilas hakeutuu Suomeen ja mitä vaaditaan, jotta meidän osaamisemme löydetään. Artikkelissa on kahden japanilaisen ja yhden norjalaisen potilaan tarina.

Julkaisun voi tilata osoitteesta:
www.tamk.fi/julkaisut
Johtamisen näkökulmat -julkaisussa on kuten sanottu 61 kirjoittajaa ja 480 sivua. Hinta on 38€ +lähetyskulut.
Seija Telaranta

Johtamisen näkökulmat -julkaisu on tullut painosta

Johtamisen näkökulmat -julkaisussa on kuutisenkymmentä johtamisen asiantuntijaa kirjoittanut näkemyksiään BSC:n (Balanced Scorecard) neljän näkökulman rakenteella. Talousnäkökulma, henkilöstönäkökulma, prosessinäkökulma ja asiakasnäkökulma. Lisäksi alueemme strategisen tason johtajat, merkittävien organisaatioiden johtajat, ovat kirjoittaneeet todella mielenkiintoisia artikkeleita aiheesta. Heistä mainittakoon Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Matti Lehto, Hatanpään sairaalan johtaja Juha Räsänen. Yksityistä puolta edustaa Koskiklinikan johtaja Kari Varkila.
Olemme saaneet sekä artikkelin kirjoittajaksi että luennoitijaksi IT-alan pioneerin Alex Niemisen mediatoimisto N2:sta, hänen aiheensa on sosiaalinen media. Alex on saanut valtion tiedonjulkistamispalkinnon,  organisoituaan Tsunamin tiedotuksen.
Nykyään puhutaan paljon ikäjohtamisesta ja hiljaisen tiedon siirtämisestä. Työmarkkinoilla on myös iso joukko ns. y-sukupolvea, nuorta sukupolvea, jota myös tulisi osata johtaa. Tästä aiheesta pitävät esitelmän Piritta Karttu ja Sari Antikainen. He ovat esimiehiä Taysissa. Tekonivelsairaala Coxa on hyvästä henkilöstöjohtamisesta palkittu työpaikka, siitä kertoo hoitotyön johtaja Tuula Rantala.
Maailman laatupäivä on myös huomenna, 11.11. Joitakin vuosia sitten kauppias, talousneuvos Simo Lignell ja hänen yrityksensä K-supermarket Länsitori sai Laatupalkinnon. Meillä on ilo kuulla myös hänen yrityksensä matka palkituksi laatukaupaksi, hyväksi ja turvalliseksi paikaksi asioida ja ostaa ruokansa.
Mainittakoon lisäksi, että Simo Lignell otti huomioon myös yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen vastuun, sillä hänet on palkittu myös vajaatyökykyisten työllistämisestä. Samaan aikaan, jolloin Peter Drucker nosti sen menestyvän organisaation tunnusmerkiksi. Ei siis olla hitaita hämäläisiä.
YLE Tampere on asiassa mukana, kuuntele huomenna uutisia ja lähetystä klo 10.30 alkaen. Silloin puhutaan johtamisesta.
Julkaisua voit ostaa TAMKin julkaisumyynnistä. Hinta on 38euroa. Julkaisussa on lähes 500 sivua täyttä asiaa johtamisesta.
Seija Telaranta

Näivettymisen estäminen

Stephen R. Covey (2001, 302-323) antaa kirjassaan johtajille ohjeita jaksamiseen ja hyvän vireen ylläpitämiseen. Sielulliseen ulottuvuuteen kuuluu sitoutuminen valitsemaansa arvomaailmaan ja  itsensä kehittäminen mm. lukemalla monipuolista kirjallisuutta. Maailmankirjallisuuden klassikot kuuluvat ehdottomiin voimanlähteisiin, mutta monipuolisesti valittu  muukin kirjallisuus sopii.

Sain juuri luettua Rollari Keith Richardsin muistelmakirjan "Elämä". Se on yli 500 -sivuinen kuvaus elämästä huumeiden vietävänä, musiikiinteosta, kiertueista ja vähän perhelämästäkin. Olen lukenut sekä hänen että monien muiden rock-muusikoiden vastavia muisteluita mielenkiinnosta nuoruuttani kohtaan. Olin kova Rollari-fani ja todella muistan sen valtavan muutoksen nuorten elämässä, kun siirryttiin jakkupuvuista farkkuihin.
Kirjaa sen kummemmin analysoimatta, minua kiehtoi siinä pari asiaa:

Keith ja kitara

Keith sai pikkupoikana ensimmäisen kitaransa ja heti löytyivät Malaguenan tahdit. Musikaalinen äiti piti soittoa niin upeana, että luuli sen tulleen radiosta. Kun Doris -äiti oli kuolinvuoteellaan, istui Keith jalkopäähän ja tyttärensä kehoituksesta tapaili säveliä ja päätyi Malaguenaan.Seuraavana aamuna äiti oli sanonut, että Keithin soitto oli eilen epävireistä!
Kirjassa on myös ruokaresepti. Makkaraa ja perunamuusia. Mitä siitä opin on, että makkarat pitää laittaa kylmälle paistinpannulle, sillä tavalla ne kuumenevat parhaiten.

Patti Hansen työssään

 70-luvulla ihailin Keithin vaimon Anita Pallenbergin tyyliä ja minulla oli Kensington Marketista Kensington High Streetiltä ostettu Afgaani-turkki. Ja muutenkin stailasin itseni hänen tyyliinsä. Idolilla oli kuitenkin vaikea elämä huumeiden vuoksi, mutta hän on selvinnyt ja on nyt onnellinen isoäiti ja harrastaa puutarhanhoitoa.
Kirja päättyy Keithin puusta putoamiseen vuonna 2006. Olisi ollut mielenkiintoista lukea vielä näistä viimeaikaisista vaiheista. Löysin kuitenkin eilen elokuun 2010  Voguen, jossa hänen nykyinen vaimonsa (28 vuotta avioliittoa) Patti Hansen kertoo selviytymisestään vaikeasta syövästä, raskaasta leikkauksesta ja muusta hoidosta.

Patti Hansen syöpähoitojen jälkeen

Hän kertoo selviytymistarinansa muotilehdessä rohkaistakseen naisia, koska se on ollut hänen elämänsä kanava kuuluisana valokuvamallina.

Kuvassa kauniit tyttäret Theodora ja Aleksandra. Omena ei ole kauas puusta pudonnut, jos puu on äiti.

 Mitä tekemistä tällä on johtamisen kanssa? No ei paljon mitään, mutta toimii aasinsiltana alussa mainittuun Coveyn ajatteluun.
Estä aivojen näivettyminen! Lue lisää Coveyn kirjasta. Tie menestykseen. Gummerus 2001.

 Seija Telaranta






Päivän Keith

Ja tässä vaimo Patti Hansenin kanssa

Kuvat Facebookissa julkaistut marraskuussa 2016

Taito unohtaa

Aamun kunniaksi selailin 1999 kirjoittamaani "Esimiestyö terveydenhuollossa" -kirjaani. Ihan alussa olen kirjoittanut ja siteerannut Tom Petersiä, suosikkiani, kyvystä unohtaa. Hänen mukaansa oppiminen ei ole mikään juttu, oppiahan on ikä kaikki. Todellinen taito esimiestyössä on kyky unohtaa. Tom Peters kehottaa meitä unohtamaan säännöt, soveliaisuuden, professionaalisuuden, tasapainon, oikean ja väärän sekä konsensuksen.Terveydenhuollon ja hoivapalveluiden asiakasta hoidettaessa on aina lähdettävä hänen ainutlaatuisuudestaan ja kokonaisuuden huomioinnista. Jos olemme tiukoissa kaavoissa, ihmisen yksilöllisyys hukkuu. Asiakkaan kanssa on toimittava yhteistyössä ja tarpeen mukaan, ei organisaation kaavojen mukaisesti.
Oikea ja väärä eivät ole vastakohtia, vaan oikeassa on väärää ja päinvastoin. Yksilöllisyyden ja ainutkertaisuuden huomioiminen ei toteudu ympäristössä, missä konsensus ja kompromissit ovat pelin henki. Ne tasapäistävät ja jarruttavat kehitystä.Kuten kaikessa, on konsensuksesta hyötyäkin. Jos on huolehdittu siitä, että henkilöstö rakentuu persoonallisuuksista ja erilaisista osaajista eikä kopioista, konsensuksen hakeminen voi olla raikas ja hedelmällinen prosessi.

Ennen kun puhuttiin monimuotoisista työyhteisöistä, tarkoitetiin sillä erilaisia persoonallisuuksia, monipuolista osaamista. Tänä päivänä se tarkoittaa  työyhteisöä, jossa on nuoria, keski-ikäisiä ja vanhoja työntekijöitä, vajaatyökykyisiä, maahanmuuttajia ja eri kansallisuuksien edustajia. Esimies tarvitsee monimuotoisen työyhteisön johtamisen taitoja.Johtajakurssi 25 vierailee kuun lopulla Tukholmassa, missä yhtenä kohteena on Kista-Rinkebyn kaupunginosien hallinto ja johtaminen.  Teemana monikulttuurisen työyhteisön ja asiakaskunnan johtaminen.

Telaranta, S., Lepistö, M. & Wickman-Viitala, T. (toim.) Johtamisen näkökulmat -julkaisu ilmestyy samannimisen seminaarin yhteydessä TAMKissa 11.11.2010.
Julkaisussa on kaksi tähän aiheeseen liittyvää artikkelia:
Sari Antikaisen ja Piritta Kartun artikkeli käsittelee miten  nuoria  (Y-sukupolvi) työntekijöitä johdetaan ja Arja Kemppaisen artikkeli Ruusan kahvilan työtoiminnan kehittämistä. Ruusan kahvilassa työskentelee mielentervyskuntoutujia.
Julkaisu menee tänään painoon.  Sitä voi tilata julkistamispäivän jälkeen osoitteesta:
julkaisut@tamk.fi

Seija Telaranta

Mikä Ruotsissa on toisin?

Laki valinnanvapaudesta (LOV) tuli Ruotsissa voimaan viime vuoden alussa. Sen tarkoituksena on, että ihminen on vapaa valitsija terveydenhuollossa ja hoiva-alalla. Hän voi valita palveluntuottajan, hoitopaikkansa. Valinnanvapaus merkitsee myös sitä, että uusien alan toimijoiden on helpompi tulla palveluiden tarjoajiksi, yrittäjiksi.  Merkittävää on, että ei kilpailla niinkään hinnalla vaan laadulla. Se on mahdollista, koska ostaja maksaa saman hinnan valitsee hän minkä tuottajan hyvänsä.
Terveydenhuollon organisoinnista vastaa Ruotsissa maakäräjät,  joita on 18. Maakäräjät ostavat palvelut eri palveluiden tarjoajilta, sekä yksityisiltä, että julkisilta. Yksityiset hoitavat asiakkaat/potilaat samoin ehdoin ja maksuin kuin julkinenkin sektori. Terveydenhuollossa viimeisimpien tilastojen mukaan yksityisten terveyskeskusten ja omalääkärivastaanottojen osuus oli 27 prosenttia.
Sosiaalipalveluissa suunta on sama, ja valinnanvapaus koskee samalla tavalla hoivapuolta kuin terveyspalveluitakin.
Pitäisikö nyt alan osaajien suunnata Ruotsiin? Mikä ettei, mutta on opittava myös ruotsalaista kulttuuria. On opittava avoin tapa keskustella työpaikoilla, diskuteerata ja tehdä päätöksiä, rohkeitakin. Ruotsissa on vaatimustaso korkealla, sairaanhoitajilla osaamisperusteinen palkkaussysteemi ja sen perusteena huolellinen osaamisen arviointi. Siihen meillä ei ole vielä totuttu. Luottamushenkilöstö toimii esimiehen tukena kaikissa henkilöstöasioissa, proaktiivisesti eikä ongelmien kohdatessa.Sekin on sitä avointa ja läpinäkyvää kulttuuria työyhteisöissä.
Joulukuussa valmistuva johtajakurssimme tekee taas matkan ruotsalaisen johtamisen ytimeen, Tukholmaan. Olemme vieraina mm. Attendo Care Danderydissa ja saamme tutustua heidän tapaansa johtaa.
Seija Telaranta

Hakuaika johtajakoulutukseen alkaa

Hakuaika sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopintoina alkavaan johtajakoulutukseen on marraskuu. Koulutukseen on sähköinen haku Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta.
Koulutus alkaa tammikuun 13. päivänä ja valmistumispäivä on 8.12.2011. Koulutus toteutetaan siten, että se on mahdollista suorittaa  työn ohessa. Ohessa ensi kevään lähipäivät.

Opetus on aina arkisin klo 8.30-15.30.

17.- 18.1.                                                                                   
31.1.-1.2.                                                       
8.2.-9.2.                                                          
21.2.-22.2.                                                     
16.-17.3.
30.-31.3.
28.4.
9.5.-10.5.
18.5.-19.5.
                                                                   
Kesällä ei ole opetusta ja syksyllä on hieman vähemmän lähipäiviä.
Johtajakoulutus on hyvä koulutus, se mahdollistaa kasvamisen johtajana ja esimiehenä sekä antaa mahdollisuuden edetä uralla.
Olet tervetullut, lue tästä blogista uratarinoita!
Seija Telaranta

Kontaktipintoja

Johtamisessa ja lähiesimiestehtävissä on tärkeää olla verkostoitunut. Tämä työ on jatkuvaa uusien kontaktien luomista – ihan siinä työn omassa arjessa. Tärkeää on kuitenkin lähteä ulos, katsella mitä ja miten muualla tehdään. Nämä ”uloslähdöt” voivat olla virallisia vierailuja toisissa yksiköissä mutta nämä voivat olla myös vapaamuotoisia ”tyttöjen iltoja”, joissa jaetaan, annetaan ja saadaan.

Erittäin tärkeänä pidän esimiesten kykyä ja ennen kaikkea halua luoda kontakteja työyksikkönsä ja kotikuntansa poliittisiin päätöksentekijöihin. Tavallisena työpäivänä saattaa hämärtyä se tosiasia, että nämä päätöksentekijät linjaavat hoitotyönkin arkea.

Juuri tällä hetkellä, keskellä kaunista syksyä, kunnissa tehdään ensivuoden talousarviota. Ensin tuohon virkamiesten tekemään talousarvioehdotukseen sanoo sanansa ja antaa ehdotuksensa kyseisen palvelukeskuksen lautakunta, sitten kaupungin talousjohtaja ja kaupunginjohtaja. Heiltä tuo talousarvioehdotus jatkaa matkaansa hallituksen käsittelyyn ja lopulta joulukuun alussa sen lyö lukkoon kaupunginvaltuusto.
Päätöksiä siis ovat tekemässä ihan tavalliset kuntalaiset, joilta ainakin jossain määrin saattaa puuttuu tieto siitä arjesta missä työtä tehdään. Tässä on se kohta miksi kannattaa olla yhteydessä, luoda kontaktipintoja ja kumppanuuksia kunnan poliittisiin päätöksentekijöihin. Yksikään kuntapoliitikko ei voi tietää kaikkea ja jokaisella pitää olla into ja halu kuulla lisää asioista, joista tekee päätöksiä.

Surullisin esimerkki on se, että ei tiedä mistä on päättänyt ja mihin sillä on vaikutusta. Lautakunnan, hallituksen ja valtuuston jäsenen on helpompi olla esityksistä erimieltä kun on faktaa mihin kantansa perustaa. Tätä faktaa ovat parhaalla mahdollisella tavalla antamassa hoitotyön näkökulmasta hoitotyönjohtajat – me. Sama pätee sinne hoitotyön arkeen, yksikössä ihmetellään miksi jokin päätös on tehty ja miten sen vaikutus voi olla jopa negatiivinen. Aktiivinen johtaja saa ensikäden tietoa päätösten taustoista ja voi sitä jakaa omassa työyksikössään.

Rohkaisenkin jokaista johtajaa ottamaan yhteyttä kuntansa tai työpaikkansa kunnan luottamushenkilöihin. Tietoa arjen todellisuudesta kaivataan kovasti joka sektorilta.

Kirjoittaja on Arja Laitinen, Johtajakoulutuksen TAMKissa (johtaminen sosiaali- ja terveysalalla) käynyt apulaisosastonhoitaja, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Nokialta.

Johtaja on informaatiovirtojen hermokeskus

Huono viestintä voi kaataa isonkin johtajan. Kallasvuokin epäonnistui viestinnässä ja sai lähteä. Tänään on oikein erityisesti mielessäni johtajan kyky kommunikoida henkilöstönsä kanssa. Mintzberg pitää viestintää yhtenä johtajan kolmesta perusalueesta.Johtajan tulee osata viestiä monilla kanavilla, kullakin kuulijoiden mukaan tapaa vaihdellen.Johtaja muokkaa saamansa informaation omalle henkilöstölleen sopivaksi ja helpoksi, se on johtamistyötä. Voisi helposti olettaa, että omalle ryhmälle, tiimille, yksikölle viestiminen on yksinkertaista ja sujuu muun työn ohella siihen erityisesti paneutumatta. Se on vaarallinen tie, sillä pienetkin väärät sanavalinnat pilaavat tunnelman ja syövät sanoman hyvän tarkoituksen. Sinisen meren strategiassa puhutaan siitä, että jos organisaatiosi toimii puhtaasti "asiatasolla", uudistumista saa aikaan kun lisää tunnepuolta ja päinvastoin. Minusta tämä pätee hyvin viestinnässäkin. Jos mailistasi on tulossa ikävä ja kylmä, mieti hetki miten saisit siihen positiivisen ja hyvän tunnelman. Hyvä tunnelma  tuo hyvän mielen vastaanottajaan ja siirtyy asiakkaille, tulos paranee.
Viestintätapasi kertoo sinusta esimiehenä enemmän kuin pelkkä viestin sisältö. Viestiesi tunnelman perusteella luodaan sinusta mielikuva, jota on vaikea muuttaa. Ikäviä viestejä kirjoittaa vain ikävä ihminen! Iloisia, positiivisia viestejä, joissa on hyvä tunnelma ja joka saa vastaanottajan hymyilemään, lähettää mukava johtaja. Liity siihen joukkoon.
Seija Telaranta

Aikuisen oppijan ajatuksia

Jatkoa edelliseen. Lue palkista Luettavaa syyskuussa aloittaneen johtajakurssilaisen Seija Nurisalon analyysi aikuisesta oppijana ja oma uratarina ennen johtajakoulutukseen tuloa.

Hakuaika tammikuussa 2011 alkavalle johtajakurssille(erikoistumisopinnot 30 op)

Johtaminen ja hyvän johtajan ominaisuudet ovat aina kiehtoneet  ihmismieltä. Johtaja on organisaation merkittävin ja näkyvin henkilö (Mintzberg). Minkälaista työyksikön johtaminen on, siitä riippuu siellä työskentelevien ihmisten hyvinvointi, viihtyvyys ja tulokset. Vaikka historia tuntee monia teorioita siitä, että johtajaksi synnytään, yhä useammat siitä huolimatta heti johtamistyönsä alkumetreillä huomaavat, ettei tämä onnistu pelkillä luonnonlahjoilla.
Johtajakoulutus on aikuiskoulutusta, se kuuluu ohjelmaan silloin, kun oma ala on hallinnassa ja on saanut esimestehtävän. Sveitsissä toimiva IMD-johtajakoulutus valittiin toiseksi kun arvioitiin maailman parhaita johtajakoulutuksia. Eräs siellä opiskeleva kuvaa koulutuksen ja työuran suhdetta näin "Jos opiskelee johtamista kylmiltään ennen työkokemusta, teoriatieto jää helposti irralliseksi. Kun on työkokemusta, pystyy opittuja asioita helpommin linkittämään käytäntöön ja parhaassa tapauksessa kehittämään omaa ja organisaation toimintaa. (Talouselämä 3/2010).

Yhteistyö on voimaa johtamistyössäkin. Tehokkaimmat johtajat eivät koskaan sano "minä", he ajattelevat aina miten me teemme tai tiimimme tekee (Drucker 2008, 37). "Moni asia maailmassa tapahtuu 3-5 hengen ryhmissä", totesi em. sveitsiläisen johtajakoulun opiskelija perustellessaan sitä, että opiskeliu ja oppiminen tapahtuu heidän koulutuksessaan pienryhmissä. Meillä TAMKissa on valittu sama linja. Tarkoitus on, ettei opiskelu tapahdu yöllä yksin kirjoittamalla, vaan ryhmissä johtamisen teemoja pohtien ja johtamisen kansainvälinen kirjallisuus käden ulottuvilla. Meillä on kattava johtamisen kirjallisuus kirjastossa.
Iltojen pimetessä ota käteen yhden maailman tunnetuimman johtamisen kirjoittajan ja tutkijan Peter Druckerin  kirja: Drucker,  P. 2008. Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen. Talentum. Pääset käsiksi johtamisen kiehtovaan maailmaan,
Kirjakauppa Amazonissa on muuten parhaillaan yli 110 000 johtamisen kirjaa myynnissä. On siis mielenkiintoinen alue.
Hae  johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopintoihin marraskuun aikana. Hakuaika alkaa 1.11 ja päättyy kuun viimeinen päivä. 
Opetus alkaa  13.1. 2011 ja lukujärjestys on nähtävillä hakuajan alkaessa koko kevääksi.

Seija Telaranta

Päivitys Johtamisen näkökulmat seminaaritietoihin

Johtamisen näkökulmat -seminaari pidetään Tampereen ammattikorkeakoulussa torstaina 11.11.2010 klo 9 alkaen. Siitä on esite ja ilmoittautumisohjeet ohessa, kohdassa luettavaa.Samassa yhteydessä julkistetaan Johtamisen näkökulmat julkaisu.
Tervetuloa päivittämään johtamisosaamista ja tapaamaan kollegoita.
Seija Telaranta

Johtaja vaihtuu

Nokian johtajavaihdosten yhteydessä on ollut mielenkiintoista seurata keskustelua johtajan merkityksestä organisaation menestykseen. Epäonneen ja huonoon tulokseen on haettu syyllisiä ja sellainen on kait löytynytkin. Kun ajattelemme omia organisaatioitamme ja johtajavaihdoksia, samoja piirteitä on nähtävissä. Ajat sitten Tom Peters on kirjoittanut, että lähtevä johtaja ei saisi koskaan osallistua seuraajansa valintaan. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkään hän ei ole vastuussa valinnastaan, kun lähtee pois. Toiseksi ihmisellä, ja varsinkin menestyneellä johtajalla, saattaa olla alitajunnassa ajatus, että jos ajat huononevat, minun kauteni saa hohdokkaamman sävyn. Jos on onnistunut huonosti, voi valita seuraajansa periaatteella "jälkeeni vedenpaisumus", eli siinäpäs saitte enkä niin huono ollutkaan. Tom Petersin ohje henkilöstön rekrytointiin muuten on, että aina tulisi valita itseään pätevämpi, nuorempi ja kauniimpi. Siten saa organisaationsa kukoistamaan ja onnistuu myös johtajana.

Lähtevän johtajan kautta kun arvioidaan, löysin osuvan tarinan kirjasta Collins,J.2010. Parhaasta pohjalle vai vahvana eteenpäin. Talentum. Hän kirjoittaa, että organisaation taantuminen on kuin vähitellen etenevä sairaus: alussa vaikea tuinnistaa, mutta helpompi parantaa - myöhemmin diagnoosi on helppo mutta parantaminen työlästä. Myös yritykset ja instituutiot voivat näyttää vahvoilta, vaikka ovat jo sisältä sairaita ja alkavan kriisin partaalla. Tämän ajatuksen hän "löysi" ollessaan vaimonsa kanssa lenkillä vuoristossa. Vaimo juoksi paljon reippaammin kuin hän ja mitä korkeammalle  mentiin, sitä selkeämmäksi tasoero tuli. Vain kaksi kuukautta tämän tapahtuman jälkeen vaimolla todettiin edennyt rintasyöpä. Eli vaikka vaimo oli kuin terveyden esikuva, vahva ja voimakas, hän oli jo sisältä sairauden leimaama.Samoin on organisaatiossa. Uuden johtajan tullessa on jo pitkään voitu tehdä vääriä ratkaisuja ja valintoja, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen ja saavat uuden johtajan mahdottaman eteen. Ei iso laiva käänny hetkessä.
Seija Telaranta

Terveisiä Obamalta

Obama on Facebook-ystävä ja tänään tuli tällainen teksti, oikein kohottavaa ja positiivista! Jaan sen teille kaikille sadepäivän piristykseksi. Seija Telaranta

Barack Obama An education is about more than getting into a good college or getting a good job when you graduate. It’s about giving each and every one of us the chance to fulfill our promise—to be the best version of ourselves we can be.

Hyvä johtajuus luo menestystä

Hilkka Poutasen väitöskirjatyö käsittelee hyvää johtamista,

Päivän Kauppalehdessä on siitä pientä refrointia, tulokset tuntuvat mielenkiintoisilta. Hyvään johtajuuteen kuuluu kommunikointi, huomioonottaminen ja yhteisöllisyys. Ne voivat toteutua silloin, kun esimies tuntee henkilöstönsä hyvin ja kohtaa  jokaisen omana persoonanaan.
 Presidentti Barack Obama johtaessaan vaalikampanjaansa kertoi ja toimi jo silloin omien johtamisperiaatteidensa mukaisesti, jotka ovat aika yhteneväiset edelliseen verrattuna. Obama kehotti johtajaa kiinnittämään huomionsa jokaiseen työntekijäänsä ja huomioimaan erityisesti ne, jotka näyttivät jäävän taka-alalle ja jotka eivät tuoneet itseään esille. Heillä on paljon annettavaa, jos kysyy heidän mielipiteitään ja huomioi heidät. Palkitsemisperiaatteena on, että palkitse sellaiset, jotka sitä vähiten odottavat. Sillä tavalla saat koko henkilöstön mukaan. Se kasvattaa organisaation henkistä pääomaa.

Menestyvässä organisaatiossa on välittävä ja huomioonottava kulttuuri. Peter Druckerin mukaan vain sellaisella organisaatiolla on edessään loistava tulevaisuus, joka suosii monimuotoista henkilöstörakennetta, ottaa huomioon sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuun valinnoissaan ja toimii avoimesti ja  eettisesti.

Arjen toiminnan johtamisessa tarvitset myös uusia  keinoja ja tuhlauksen eliminointia. Lue HBR artikkeli:  McCreary L. Innovation on the Front Lines. September 2010, 92-97. Tässä yksi lainaus artikkelista:" One nurse trying to give medication to one person was interrupted 17 times during a single medication pass"
 Seija Telaranta

Syksyn kuulumisia

Uudet johtajakoulutukset ovat alkaneet TAMKissa
Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopinnot ryhmä 26 on aloittanut opiskelunsa. Sadan hakijan joukosta valittiin 22 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista keväällä. Terveyspuolelta on nyt kuten aikaisemminkin eniten edustusta, mutta sosiaalipuoli on hyvää vauhtia kirimässä. Miehiä on tässä ryhmässä 4, mikä on sekin hyvä saavutus kun ajatellaan ryhmän monimuotoisuutta ja toinen toisiltamme oppimista. Monimuotoisuutta tukee myös se, että opiskelijat edustavat hyvin erilaisia erikoistumisaloja ja työpaikkoja, sekä julkista että yksityispuolta ja yrittäjyyttä.

Opetussuunnitelma perustuu Balanced Scorecardin, organisaation strategisen ohjeusmenetelmän neljän näkökulman perustaan: prosessinäkökulma, henkilöstönäkökulma, asiakasnäkökulma ja  talousnäkökulma. Olemme säilyttäneet sen mikä on koettu hyväksi ja uudistaneet niitä alueita, jotka toimivat heikommin. Noudatamme tässä Bennis & Nanus. Leaders -kirjan oppeja, säilytä se mikä on arvokasta ja poista se, mikä ei enää toimi. 
Tänä syksynä tapahtuu myös koulutusrintamalla. Erikoistumisopinnoista on valmistunut jo 500 esimiestä. Monet ovat toivoneet tietojen päivitystä. Nyt se tapahtuu, eli marraskuun 11. päivänä torstaina, on koko päivän kestävä seminaari johtamisesta TAMKissa. Seminaarin nimi on Johtamisen näkökulmat. Samana päivänä julkistetaan meidän opettajien toimittama julkaisu:
Telaranta, S., Lepistö, M. & Wickman-Viitala, T. Johtamisen näkökulmat (toim.). Julkaisu tulee myyntiin seminaaripäivän ja jokainen seminaariin osallistuja saa julkaisun joka sisältyy hintaan.Julkaisussa on 5 lukua, jossa ensimmäisessä luvussa analysoidaan johtamista strategiselta tasolta, toisessa luvussa käsitellään asikasnäkökulmaa, kolmannessa prosessinäkökulmaa, neljännessä henkilöstöasioita ja viidennessä talousasioita.
Kirjoittajina ovat alueemme merkittävät johtajat, jotka ovat sosiaali- ja terveysalan suurten organisaatioiden keulakuvia, TAMKissa kehittämistehtävän tai opinnäytteen tehneitä entisiä ja nykyisiä opiskelijoita sekä ammatiikorkeamme ja johtajakoulutuksen arvokkaita kumppaneita.
Syksyksi on siis tarjolla kollegoiden tapaamista johtamisen merkeissä sekä mielenkiintoisia lukuhetkiä.
Maailma tarvitse esikuvia, niin johtaminenkin. On kohottavaa lukea muiden alojenkin johtajien näkemyksiä ja reflektoida antia itseensä johtajana ja keulakuvana organisaatiossa.

Ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa on tapahtunut myös. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutuksessa on aloittanut jo ryhmä 10. He ovat aktiivisesti mukana seminaaripäivässä, kuten myös ryhmä 9, joka on mukana järjestelyissä. Tulette viikon kuluttua saamaan heidän toimittamaansa informaatiota seminaarista ja sen järjestelyistä, hinnasta ja sekä ilmoittautumismenettelystä. Mutta kalenteriin:
Johtamisen näkökulmat seminaaripäivä 11.11.2010 TAMKissa klo 9-17.30. Julkistamistilaisuus on seminaarin lopuksi. Luennoitsijoina ovat artikkeleiden kirjoittajat.
Sosiaaliset taidot ovat johtajan ydinosaamista. Sosiaalisen median hallinta ja käyttäminen hyvään tarkoitukseen on taitolaji. Meillä on Facebookissa paljoin entisiä johtajakurssilaisia. Eli nyt siellä johtamisen ilosanomaa eteenpäin, niin saamme "jatkokoulutuksemme" käyntiin ja ruuhkan, tärkeyden tunnelman.Sosiaalisesta mediasta on myös artikkeli julkaisussa sekä toivon mukaan saamme myös tämän asiantuntijan luennoitsijaksi.

No mitä muuta kuuluu?

Laatukeskuksen organisoima EFQM-2010 Laatupalkintokilpailu on nyt loppusuoralla tämän vuoden osalta. Marraskuussa julkistetaan voittajat. Minulla on ollut upea oppimisen paikka melkein  koko vuoden, kun olen yksi arvioitsija. Paitsi arviointiprosessi itsessään, myös yhteistyö valtakunnallisten laatuosaajien kanssa on avannut silmiä ja opettanut yhteistyötaitoja monessakin mielessä.
Kerron lisää kun kilpailu on päättynyt, mutta jo nyt voitte seurata tilannetta Laatukeskuksen sivuilla. www.laatukeskus.fi.
Hyvät kumppanuudet lisäävät yksilönkin arvopääomaa!
Laatukeskuksen Pirkanmaan aluejaos ja sen järjestämät laatunounaat kuukausittain on myös sopiva paikka hankkia kumppanuuksia ja lisätä osaamispääomaa. Seuraava laatulounas on torstaina 7.10 klo 12.30-14 Tullintorilla TAMKin tiloissa. Lounas klo 12 ravintola Eetvartissa ja siitä mennään kerroksiin sanaa kuulemaan. Lokakuun aihe on LEAN. Käykää aluejaoksen sivuilla katsomassa tarkemmin, tervetuloa mukaan!

Viikon 38 olen Tukholmassa, kuinkas muuten. Kiinnostuksen kohde tässä Erasmus-rahoitteisen viikon ohjelmassa on monimuotoinen työyhteisö ja sen johtaminen. Moninaisuus ei ole vain eri rotuja tai kansallisuuksia vaan laaja kirjo asioita, jotka johtamisessa on huomioitava. Viittaan tässä GEN Y & Boomers -työntekoijöinä artikkeliin, jossa analysoidaan nuorten työntekijöisen erilaisuutta työyhteisössä, samoinkuin pienten lasten äitien ja isien erityispiirteiden huomioimista. Lue lisää:
Hewlett,  S., Sherbin, L. & Sumberg K. How Gen Y & Boomers will reshape Your agenda. Harvard Business Review. July-August 2009, 71-76.

Julkaisuumme tulee myös artikkeli tästä aiheesta. Tärkeätä on myös organisaatiossa huomioida vastuullisuus heikommassa asemassa olevien työllistämisessä. Kun organisaatiossasi on suunnitelma yhteiskuntavastuun, sosiaalisen vastuun ja eettisyyden toteuttamisesta myös henkilöstönäkökulmassa, olet tulevaisuuden organisaatiossa ja sellaisen johtaja! Lue Peter Drucker, tiedät asiasta enemmän. Kirjan nimi on Voittoa tavoittelemattoman organisaation johtaminen. Kustantaja Talentum.

Hyvää syksyä, nähdään marraskuussa,  Seija Telaranta

Johtaminen sosiaali-ja terveysalalla, ryhmä 26

Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla syksyllä aloittavien erikoistumisopintojen hakuaika on päättynyt. Jälleeen kerran hakijoita oli 100, enemmän kuin mihinkään muuhun koulutukseen.Kiitos kaikille mielenkiinnosta koulutustamme kohtaan. On  ollut mukava vastata kyselyihin ja oppia tuntemaan hakuprosessissa olevien maailmaa.
Hakupapereiden käsittely ja valintaprosessi vie aikaa, mutta viikolla 24 jokainen hakija saa vastauksen, sekä hyväksytyksi tulleet että ne, jotka nyt eivät mahdu mukaan. Aloituspaikkoja on vain 20. Erikoistumisopintojen kokonaistilanteesta riippuu, otetaanko pari lisää. Lohdutukseksi voin kertoa, että tammikuussa 2011 alkaa seuraava ryhmä. Aina kannattaa yrittää, hakematta ei ainakaan pääse ja tilanteet vaihtuvat.
Seuratkaa blogia, täällä on ajankohtaista tietoa!
Terveisin Seija Telaranta

Johtamisen näkökulmat -koulutuspäivät ja julkaisu

Johtamisen näkökulmat -julkaisu ilmestyy marraskuussa 2010. Toimittajina ovat lehtori Seija Telaranta ja yliopettaja Mervi Lepistö.


Julkaisun kirjoittajiksi on kutsuttu sosiaali- ja terveysalan merkittäviä johtajia sekä Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopinnot tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen suorittaneita johtamisen ammattilaisia.

Johtamisen näkökulmat -koulutuspäivät ovat 10. – 11.marraskuuta 2010 Tampereen ammattikorkeakoululla. Luennoitsijoina ovat artikkeleiden kirjoittajat ja mahdollisesti myös kansainvälisiä asiantuntijoita. Varaa aika kalenteriisi ja tule päivittämään johtamisen osaamistasi ja tapaamaan kollegoita. Johtamisen näkökulmat -julkaisun julkistamistilaisuus pidetään ensimmäisen koulutuspäivän päätteeksi.

Tervetuloa!

Seija Telaranta

Tervetuloa johtajakoulutukseen -- haku alkaa 3.5.

Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -erikoistumisopinnot on menestystuote. Jo kymmenen vuoden ajan olemme tarjonneet 30 opintopisteen johtajakoulutuksen jo esimiestyössä toimiville tai uraa aloitteleville asiantuntijoille.

Opetus keskittyy johtamisen ydinasioihin, niihin, joita opiskellaan kaikkialla maailmassa. Sisältö rakentuu BSC:n näkökulmien mukaisesti: talousnäkökulma, prosessinäkökulma, henkilöstönäkökulma ja asiakasnäkökulma. Lisäksi aloitamme johtamisen perusopinnoilla ja opiskelun kuluessa jokainen opiskelija tekee oman organisaationsa johtamista profiloivan kehittämistehtävän.

Johtajakoulutuksen käyneet ovat menestyneet työssään ja urallaan ja mikä positiivisinta, he viihtyvät ja nauttivat työstään johtajina.

Lisää tietoa koulutuksesta